Sulje

Tietoa evästeistä

Sivustollamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi

Eväste (cookie) on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä. Eväste sisältää satunnaisesti luodun yksilöivän tunnuksen, jonka avulla voimme tunnistaa tietokoneesi ja kerätä tietoa siitä, mitä sivuja ja toimintoja selaimellasi käytät.

Evästeiden estäminen ja poistaminen

Voit estää evästeiden käytön tietokoneellasi muuttamalla selaimesi asetuksia. Asetusten sijainti riippuu selaimesta. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että monet toiminnot ja palvelut edellyttävät, että verkkosivusto tallentaa tekemäsi valinnat. Jos estät evästeet, et välttämättä voi käyttää kaikkia toimintoja ja palveluja. Kaikissa selaimissa evästeet voi poistaa yksitellen tai yhdellä kertaa. Poistotoiminnon sijainti riippuu selaimesta. Jos käytät useampaa eri selainta, muista poistaa evästeet kaikista.

Nuohous

Tulisijojen ja savuhormien nuohouksen tarkoituksena on estää palamisjätteen aiheuttama tulipalon vaara. Paloturvallisuuden lisäksi nuohoustoiminnan tavoitteena on energian taloudellinen käyttö, ympäristön suojelu ja ihmisten terveys sekä hyvinvointi. Säännöllinen nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista vähentäen päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta.

Nuohousta koskeva lainsäädäntö on muuttunut 1.1.2019 alkaen. Lainsäädännön uudistuksen merkittävin muutos koskee nuohouksen järjestämistapaa. Aiemmin nuohouksen järjestämistapa on ollut pelastuslaitoksen päätettävissä ja useilla alueilla, kuten Pirkanmaalla, on käytössä ollut piirinuohousjärjestelmä. Lakimuutoksen myötä koko maassa siirrytään nuohouspalvelujen osalta vapaaseen tarjontaan siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.7.2019 alkaen.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella vapaan kilpailun piiriin on tullut 1.1.2019 lähtien Parkanon pohjoinen nuohouspiiri. Myös muissa nuohouspiireissä (lukuun ottamatta Kihniön, Juupajoen ja Oriveden kuntien alueet käsittävät nuohouspiirit sekä Akaan kaupungin Toijalan nuohouspiiri) siirrytään vapaan kilpailun piiriin 1.3.2019 alkaen.

Rakennuksen omistajan ja haltijan kannalta muutoksessa keskeistä on se, että vapaan tarjonnan alueilla asiakas voi valita itse nuohoojan, kun piirinuohouksessa on tullut käyttää piirinuohoojaa. Vapaan tarjonnan alueilla ei ole myöskään käytössä pelastuslaitoksen päättämää maksutaksaa.

Rakennuksen omistajan velvoitteisiin tai nuohoojalta vaadittavaan pätevyyteen muutoksella ei ole vaikutusta. Muutos korostaa entisestään rakennuksen omistajan ja haltijan velvoitetta huolehtia tulisijojen ja savuhormien kunnosta sekä säännöllisestä nuohouksesta. Vakituisissa asunnoissa nuohous on tehtävä edelleen vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.

Nuohouspalveluja saa jatkossakin tarjota vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö.


Rakennusten nuohous (Pelastuslaki 379/2011 13 a §)

Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että:

1) tulisijat ja savuhormit pidetään sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti;
2) nuohooja nuohoaa tulisijat ja savuhormit säännöllisesti;
3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.

Edellä 1 momentissa säädetyt velvoitteet eivät koske kaasukäyttöistä tulisijaa eikä sen hormia.
 

Nuohoojan kelpoisuus (Pelastuslaki 379/2011 64 §)

Nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala.

 

Nuohouksen määrävälit (Pelastuslaki 379/2011 13 b §)

Tulisijat ja savuhormit on nuohottava riittävän usein ottaen huomioon niiden käyttöaste ja rakenne sekä käytetty polttoaine. Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tulisijat ja savuhormit on kuitenkin nuohottava vähintään vuoden välein, ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein.

Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.


Nuohoustyön sisältö (Pelastuslaki 379/2011 60 §)

Nuohouksessa nuohooja puhdistaa ja tarkastaa tulisijan ja savuhormin niihin liittyvine osineen. Tarkastuksessa ei tarvitse käyttää erikoistyövälineitä.

Nuohoustyö sisältää:

1) valmistelutoimet;
2) tulisijan ja savu-, liitin- ja yhdyshormin sekä olennaisten lisälaitteiden nuohouksen;
3) tulisijan ja savuhormin kunnon arvioimisen sekä suojaetäisyyksien riittävyyden arvioimisen; 
4) nuohousluukkujen kunnon ja tiiviyden tarkastamisen;
5) savupeltien puhdistamisen ja toiminnan tarkastamisen;
6) nuohouksessa kertyneen tuhkan ja muun jätteen poistamisen sekä paloturvallisen sijoituksen; 
7) tarvittaessa tukkeutuneen savuhormin avaamisen.

Nuohoustyössä nuohoojan tulee noudattaa hyvää nuohoustapaa.


Nuohoustodistus (Pelastuslaki 379/2011 61 §)

Nuohoojan tulee antaa asiakkaalle todistus suoritetusta nuohoustyöstä. Nuohoustodistuksesta on käytävä ilmi:

1) rakennuksen osoite;
2) nuohoustyön suorittaja;
3) nuohouksen ajankohta;
4) tehdyt toimenpiteet;
5) havaitut viat ja puutteet.

Tulipalon vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet on yksilöitävä niin, että asiakas voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.