Vuonna 1927 eräiden johtomiesten toimeksiannosta ryhdyttiin puuhaamaan Oriveden kirkonkylään vesijohtolaitosta tarkoituksella ottaa käyttövesi Aihtianjärvestä. Yrityksen toteuttaminen kuitenkin raukesi todennäköisesti heikon kannatuksen ja suurten kustannusten johdosta.
Oriveden Opistolla 1944 pidetyssä pitäjänkokouksessa päätettiin, että Oy Oriveden Sähkön toimesta teetetään tutkimus Aihtianjärvestä veden johtamiseksi kirkonkylään.
Varsin moninaisten ja vaiherikkaiden tapahtumien (kansalaiskokoukset, toimikunnat, tutkimukset, suunnitelmat, koemerkinnät jne.) jälkeen 1955 perustettiin kirkonkylään ja asemanseudulle vesihuolto-osuuskunnat, jotka sitten yhdistyivät 1964. Vesihuolto-osuuskunta kunnallistettiin 1973.
Vuosina 1975-76 laadittiin keskustaajaman alueelle vesihuollon yleissuunnitelma vedenjakelun ja viemäröinnin ratkaisujen selvittämiseksi. samanaikaisesti käynnistettiin myös osayleiskaavan laatimistyö keskustaajan alueelle. Edellä mainittua yleissuunnitelmaa tarkistettiin v. 1981-1982.
Vuonna 1981 tehtiin hydrogeologinen selvitys Yröskankaan, Karhunotkon ja Vatiharjun pohjavesialueella lähinnä maa-ainesten ottoa silmälläpitäen. 80-luvulla tehtiin myös alustavia vedenottoselvityksiä mm. Koivuniemen ja Hirsilän suunnilla.
Veden kulutuksen kasvun myötä tuli tarpeelliseksi varmistaa riittävä ja laadukas vedensaanti pitkälle tulevaisuuteen. Vuonna 1988 laadittiin vedenhankintaselvitys, jossa tarkasteltiin ja vertailtiin Oriveden kaupungin vedenhankinnan ratkaisuvaihtoehtoja. Tämän vedenhankintaselvityksen pohjalta laadittiin v. 1989 vedenhankinnan yleissuunnitelma, mikä on ollut pohjana nyt toteutetuille vesilaitosratkaisuille.
Vuoden 1989 syyskuussa tapahtui kaupungin keskustassa sijaitsevan Naarajoen ottamon saastuminen. Sukkahousujen aiheuttama viemäritukos saastutti ottamon. Suoritettuun väestökyselyyn vastanneista ilmoitti sairastuneensa 3 674 henkilöä. Mikäli vastaamatta jättäneet olisivat sairastuneet samassa suhteessa kuin vastanneet, olisi tällöin n. 5 000 henkilöä sairastunut saastuneen veden johdosta.
Tämän sinänsä valitettavan ikävä saastumistapaus vauhditti uuden vedenottamon ja tarvittavien johtoyhteyksien rakentamispäätöstä.
Uusi vedenottamo ja vedenkäsittelylaitteiden saneeraus sekä runkojohdon uusimien suoritettiin vuosina 1990-1993. Kustannukset olivat 12,8 miljoonaa markkaa.
Vesijohtoverkostoa on viime vuosina laajennettu myös varsinaisten kaava-alueiden ulkopuoliselle haja-asutusalueelle.
Yhdysveisjohto Orivedeltä Eräjärven Seudun Vesiosuukunnan verkostoon valmistui vuonna 2004.
