Oriveden kaupungin kiinteistöstrategia valmistui – strategiassa ei päätetä yksittäisten kiinteistöjen tulevaisuudesta

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Oriveden kaupungin kiinteistöstrategian 2035. Strategiassa tehdään ohjeellisia esityksiä kaupungin kiinteistöjen tulevaisuudesta seuraavien kymmenen vuoden ajalle. Yksittäisiä kiinteistöjä koskevat toimenpiteet päätetään vuosittaisen talousarvion yhteydessä.

Kiinteistöstrategiassa tarkastellaan kaupungin kiinteistöomaisuutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kiinteistöstrategia rajattiin koskemaan kaupungin suorassa omistuksessa olevia kiinteistöjä. Strategiasta on siis jätetty pois kaupunkikonsernin kiinteistöt eli esimerkiksi jäähalli, Orivesi-talo sekä Kotikoivun kiinteistöt.

Kiinteistöstrategiasta rajattiin pois jo aiemmin purettaviksi tai myytäviksi päätetyt kiinteistöt sekä vesihuoltolaitoksen kiinteistöt.

Strategiassa tarkastellaan seuraavia kaupungin kiinteistöjä, jotka kattavat 80 prosenttia kaupungin suoraan omistamasta kiinteistöomaisuudesta:

  • Niittykukan ja Vuokkokujan päiväkodit
  • Eräjärven koulu ja päiväkoti, Kultavuoren koulu, Rovastinkankaan koulukampus, yhteiskoulu ja lukio
  • Kaupungintalo
  • Liikuntahalli ja uimahalli
  • Terveysasema, paloasema, Särkänkoti ja hammashoitola (kiinteistöosakeyhtiö)
  • Tekninen varikko
  • Auvisen talo, Järjestöjen talo ja Liljan talo (ent. Joonas-koulu)
  • Rautatieaseman huoltorakennus (”makasiini”)
Rakenteilla oleva Rovastinkankaan koulun laajennusosa.
Rovastinkankaan koulukampukselle rakennetaan parhaillaan uudisosaa. Kuva: Jenni Koponen

Strategia tarjoaa kokonaiskuvan ja toimenpide-ehdotuksia

– Kaupungin omistama kiinteistömassa on hyvin vaihteleva iältään, kunnoltaan ja kooltaan. Huolellisella hoidolla kiinteistöt säilyttävät arvonsa ja käytettävyytensä, kertoo Oriveden kaupungin tekninen johtaja Matti Vesava.

Kiinteistöstrategian tavoitteena onkin, että Oriveden kaupungilla on perustoimintansa toteuttamiseksi turvalliset, terveelliset, kustannustehokkaat ja käyttäjien tarpeita palvelevat tilat. Kiinteistöstrategialla tavoitellaan myös tilojen elinkaari- ja energiatehokkuutta sekä ympäristönäkökulmien huomiointia.

Strategiassa todetaan, että kaupungin perustoimintoja palveleviin rakennuksiin ja tiloihin kuuluvat hallinto- ja tekniset rakennukset, päiväkodit ja koulut, liikuntapalvelujen rakennukset sekä vesihuoltolaitoksen rakennukset. Lisäksi kaupunki omistaa sote-kiinteistöjä, joita vuokrataan Pirkanmaan hyvinvointialueen käyttöön.

Kiinteistöstrategia käsittelee kiinteistöjohtamisen periaatteita, itse kiinteistöjä ja niitä koskevia toimenpide-esityksiä. Strategiassa tarkastellaan kiinteistöjen käyttöasteita, teknistä kuntoa, ylläpitokustannuksia, kirjanpitoarvoja ja kiinteistöistä luopumista.

Kiinteistöstrategian tavoitteena on muodostaa todellinen kokonaiskuva tutkitusta kiinteistökannasta ja antaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia seuraaville kymmenelle vuodelle. Yksittäisiä kiinteistöjä koskevat toimenpiteet päätetään vuosittaisen talousarvion yhteydessä.

Oriveden koulukeskus eli yhteiskoulu ja lukio ilmakuvassa.
Suurin peruskorjaustarve kohdistuu tällä hetkellä yhteiskouluun ja lukioon. Kuva: Pauli Noronen

Toteutettavista korjauksista päätetään tarpeen mukaan

Kiinteistöt on strategiassa jaoteltu kolmeen toimenpideluokkaan: säilytettäviin ja aktiivisesti ylläpidettäviin kiinteistöihin (vihreä toimenpideluokka), säilytettäviin ja passiivisesti ylläpidettäviin kiinteistöihin (keltainen toimenpideluokka) sekä luovuttaviin eli myytäviin tai purettaviin kiinteistöihin (punainen toimenpideluokka).

Tarkastelun yhteenvetona todetaan, että Oriveden kouluverkkoa on uudistettu viime vuosina ja nykyiset koulukiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Suurin peruskorjaustarve kohdistuu tällä hetkellä yhteiskouluun ja lukioon, erityisesti koulukeskuksen A-rakennukseen.

Muita merkittävimpiä peruskorjaustarpeita on kaupungintalolla, liikuntahallilla ja päiväkoti Niittykukassa. Kaikkiaan strategiassa mukana olevien kiinteistöjen korjausvelaksi eli peruskorjausten kustannuksiksi on selvityksessä arvioitu noin 46,3–52,5 miljoonaa euroa, joista koulukeskuksen ja kaupungintalon osuus on yli puolet.

– Yhteenlaskettu korjausvelka kuulostaa toki suurelta. Selvityksessä arvioidut peruskorjaustarpeet ja kustannusarviot eivät tarkoita sitä, että kaupunki olisi päättänyt lähteä toteuttamaan niitä. Kaupunki päättää tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan, mitä korjauksia on järkevää toteuttaa, Vesava toteaa.

Auvisen talo ulkoapäin kuvattuna.
Oriveden kaupungilla ei ole suunnitelmia eikä aikomusta myydä Auvisen taloa. Kuva: Kristiina Kokko

Auvisen taloa ei ole tarkoitus myydä

Yksittäisenä nostona kiinteistöstrategiasta on herättänyt keskustelua Auvisen talon tulevaisuus. Konsulttityönä laaditussa kiinteistöstrategiassa Auvisen talo on listattu luovuttavien kiinteistöjen luokkaan.

– Kiinteistöstrategia tuo esille, että Auvisen talo ei ole kaupungin palvelujen järjestämisen kannalta välttämätön rakennus. Toisaalta strategiassa todetaan, että rakennuksella on suojelullisia ja matkailua edistäviä arvoja. Oriveden kaupungilla ei ole suunnitelmia eikä aikomusta myydä Auvisen taloa, toteaa kaupunginjohtaja Juha Kuusisto.

Vuosi 2026 on erityinen juhlavuosi, sillä Auvisen taloa on tämänhetkisen tiedon mukaan alettu rakentaa tasan sata vuotta aiemmin.

– Auvisen talo on yksi tärkeimmistä Oriveden maamerkeistä ja Mämmilä-sarjakuvien kautta tunnettu myös valtakunnallisesti. Auvisen talon tiloissa järjestettävät taitokeskuksen monipuolinen toiminta ja Näpsän taiteen perusopetus ovat Orivedelle todella merkittäviä, Kuusisto sanoo.

Oriveden rautatieasema dronekuvassa.
Aseman huoltorakennusta eli makasiinia (kuvassa oikealla) esitetään kiinteistöstrategiassa myytäväksi. Kuva: Jukka Kuvaja

Nostoja kiinteistöstrategiasta:

  • Kiinteistöstrategiassa esitetään säilytettäviksi kiinteistöiksi (keltainen tai vihreä luokka): Niittykukan ja Vuokkokujan päiväkodit, Eräjärven koulu, Kultavuoren koulu, Rovastinkankaan koulukampus, yhteiskoulu ja lukio, kaupungintalo, liikuntahalli ja uimahalli, tekninen varikko, paloasema.
  • Säilytettävistä kiinteistöistä peruskorjausta esitetään seuraaviin: Niittykukan päiväkoti, Kultavuoren koulu, yhteiskoulu ja lukio, kaupungintalo (peruskorjaus tai uudisrakennus), liikuntahalli.
  • Kiinteistöstrategiassa esitetään luovuttaviksi kiinteistöiksi (punainen luokka): Terveysasema, Särkänkoti ja hammashoitola (yhtiöittäminen), Auvisen talo ja Liljan talo (myynti), Järjestöjen talo (purku), rautatieaseman huoltorakennus (myynti).
  • Lakimuutoksen vuoksi hyvinvointialueen käyttöön vuokrattavat sote-tilat eli terveysasema, Särkänkoti ja hammashoitola tullaan yhtiöittämään, eli ne poistuvat sen vuoksi kaupungin suorasta omistuksesta. Paloasemaa ei yhtiöitetä.

Lisätiedot:

Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto, p. 050 401 5790, juha.kuusisto@orivesi.fi

Tekninen johtaja Matti Vesava, p. 040 133 9247, matti.vesava@orivesi.fi

Kaupunginvaltuuston päätös kiinteistöstrategian hyväksymisestä sekä kiinteistöstrategia liitteineen

Palaa uutislistaukseen