Uusi rakentamislaki koskee vuoden 2025 alusta lähtien jätettyjä lupahakemuksia. 31.12.2024 mennessä jätetyt lupahakemukset käsitellään vanhan lain mukaisesti. Tältä sivulta löydät tietoa lupahakemuskäsittelystä ja maksuista, jotka koskevat vuoden 2024 loppuun mennessä jätettyjä hakemuksia.

Vuoden 2025 alussa voimaan tulevan rakentamislain myötä jatkossa käytössä on vain yksi lupamuoto, joka on rakentamislupa. Uusi laki yhdistää siis aiemmat lupamuodot (rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus) yhdeksi lupamuodoksi.

Tällä sivulla on ohjeistusta uuden lain mukaisesta luvanvaraisuudesta. Tutustu sivun sisältöön ja katso joitain yleisimpien rakentamishankkeiden luvanvaraisuuteen liittyviä ohjeita!

Näitä ohjeita noudattamalla voit varmistaa, ettet vahingossa toteuta rakentamishanketta määräysten vastaisesti. Lain ja määräysten vastaisuus johtaa jälkivalvontaan ja pahimmassa tapauksessa rakennuksen purkamiseen. 

Oriveden kaupungin rakennusvalvonnasta saat henkilökohtaista apua, kun mietit, tarvitsetko lupaa rakennushankkeessasi. Kysy rohkeasti neuvoa! Yhteystietomme löytyvät sivun alalaidasta.

Milloin tarvitset rakentamisluvan?

Rakentamislupa tarvitaan rakennusten ja rakennuskohteiden rakentamiseen, mutta osa pienemmistä rakentamishankkeista ei jatkossa enää edellytä lupamenettelyä.

Asuinrakennus ja lomarakennus (saunamökki) edellyttävät aina rakentamislupaa. Rakentamislupa tarvitaan 30 neliömetrin tai sitä suuremman rakennuksen rakentamiseen ja yli 50 neliömetrin katoksen rakentamiseen.

Yleisimpiä rakentamislupaa edellyttäviä toimenpiteitä

Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa, mm., jos kohde on:

  • Asuinrakennus tai loma-asunto
  • Kooltaan vähintään 30 m2  tai 120m3 oleva muu rakennus kuin asuinrakennus
  • Kooltaan vähintään 50 m2 oleva katos
  • Energiakaivo (maalämpökaivo)
  • Erityistä toimintaa varten rakennettu alue, josta aiheutuu vaikutuksia ympäröivien alueiden käytölle, sekä masto ja yleisörakennelma.

Lisäksi rakentamislupa tarvitaan, jos rakennushankkeella (myös muun kuin rakennuksen rakentaminen) on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, tai jos hanke edellyttää viranomaisvalvontaa esimerkiksi teknisten vaatimusten ja yleisen edun vuoksi.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen yleensä edellyttää rakentamislupaa, vaikka itse rakennus ei sitä vaatisikaan (esim. rantasaunan jätevesijärjestelmä)

Rakentamisluvan tarve korjaus-, muutos- ja laajennustöissä

Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Alla joitakin esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä:

  • Rakennuksen kerrosalan lisääminen, terveyshaitan poistaminen tai käyttötarkoituksen muutos.
  • Terassin lasittaminen kokonaan umpinaiseksi sekä varustaminen katteella.
  • Korjaus- ja muutostyöt niiden laadun ja arvon mukaan. Esim. saunarakennuksen käyttötarkoituksen muutos lomarakennukseksi edellyttää lupaa.
  • Linjasaneeraus (esim. rakennuksen vesijohtojen uusiminen).
  • Suojeltujen rakennusten osalta korjaamiseen tarvitaan aina lupa.

Milloin et tarvitse rakentamislupaa?

Rakennus, joka ei ole asuin- tai lomarakennus ja on pienempi kuin 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä, ei pääsääntöisesti tarvitse rakentamislupaa.

Jatkossa voit siis rakentaa esimerkiksi alle 30 neliön talousrakennuksen ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä muut rakentamisen säädökset täyttyvät. Kaikille rakennuksille tulee suunnitellulla rakennuspaikalla kuitenkin olla tarvittava rakennusoikeus.

Alle 30 m2 kokoinen saunarakennus tai talousrakennus

Alle 30 m2 kokoisen saunarakennuksen tai talousrakennuksen rakentaminen ei edellytä rakentamislupaa.

Mikä on saunarakennus?

Saunarakennus on rakennus, josta vähintään puolet on saunaa palvelevia tiloja. Rakennuksessa voi olla oleskelutila, jossa on esimerkiksi takka rakennuksen lämmittämiseen. Saunarakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.

Mikä on talousrakennus?

Talousrakennus on rakennus, jota ei voi käyttää asumiseen. Talousrakennus palvelee kiinteistön päärakennusta. Talousrakennuksia ovat esimerkiksi autotallit, varastot, saunat, työtilat, harrastetilat ja aitat. Talousrakennuksessa voi olla lämmitys. Talousrakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.

Saunarakennuksen tai taloustarkennuksen rakentaminen kaava-alueelle

Kun saunarakennus tai talousrakennus rakennetaan kaavoitetulle yleis- tai asemakaava-alueelle (myös ranta-asemakaava-alueelle), on huomioitava seuraavat asiat:

  • Rakennuksen tulee noudattaa kaavamääräyksiä.
  • Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeutta (rakennusoikeus määrätty kaavassa).
  • Rakennus tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat kaavamääräysten, palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. vapaa tila pääikkunan edessä).
  • Rakennusten alta kaadettavien puiden kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa puiden kaatamiseen ja jätevesijärjestelmän rakentaminen rakentamislupaa.

Saunarakennuksen tai talousrakennuksen rakentaminen kaava-alueen ulkopuolelle

Alle 30 m2 saunarakennuksen ja talousrakennuksen rakentaminen olemassa olevalle rakennuspaikalle on vapautettu luvanvaraisuudesta kaava-alueiden ulkopuolella. Rakentamisessa on huomioitava seuraavat asiat:

  • Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeutta rakennuksen rakentamiseen. Rakennusoikeudesta on määrätty mm. kunnan rakennusjärjestyksessä.
  • Rakennus tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. etäisyys pääikkunan edessä). Rakennuksen etäisyydestä esim. yksityistiehen ja maantiehen tulee noudattaa etäisyyksistä annettuja vaatimuksia.
  • Jätevesijärjestelmän rakentaminen voi edellyttää rakentamislupaa.

Alle 50 m2 kokoinen katos

Alle 50 m2 kokoisen katoksen rakentaminen ei edellytä rakentamislupaa.

Mikä on katos?

Katos on rakennuskohde, jonka seinäpinta-alasta vähintään 30 prosenttia on avointa. Katos voi olla esimerkiksi autokatos tai grillikatos.

Katoksen rakentaminen kaava-alueelle

Kun rakentaa luvanvaraisuudesta vapautetun alle 50m2 katoksen kaavoitetulle yleis- tai asemakaava-alueelle (myös ranta-asemakaava-alueelle), on otettava huomioon seuraavat asiat:

  • Katoksen tulee noudattaa kaavamääräyksiä.
  • Katos tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat kaavamääräysten, palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. vapaa tila pääikkunan edessä).
  • Rakennusten alta kaadettavien puiden kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa puiden kaatamiseen.

Katoksen rakentaminen kaava-alueen ulkopuolelle

Alle 50 m2 katoksen rakentaminen olemassa olevalle rakennuspaikalle on vapautettu luvanvaraisuudesta kaava-alueiden ulkopuolella. Rakentamisessa on huomioitava seuraavat asiat:

  • Katos tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat palomääräysten ja asetusten (mm. etäisyys pääikkunan edessä) mukaisia.
  • Etäisyydestä esim. yksityistiehen ja maantiehen tulee noudattaa etäisyyksistä annettuja vaatimuksia.

Miten toimit rakennushankkeissa, joissa ei tarvita rakentamislupaa?

Vaikka rakennushankkeesi olisi sellainen, johon ei tarvita rakentamislupaa, rakentamista ohjaavat kuitenkin monet muut säädökset, jotka sinun tulee rakennushankkeesta vastaavana ottaa huomioon.

Luvanvaraisuuden ulkopuolelle jäävät hankkeet on hyvä selvittää tapauskohtaisesti, joten otathan yhteyttä rakennusvalvontaan rakennushanketta suunnitellessasi!

On hyvä muistaa, että jatkossakaan ei voi rakentaa miten tahansa ja minne tahansa. Vaikka lupaa ei tarvittaisikaan, ota huomioon ainakin seuraavat asiat ennen rakentamiseen ryhtymistä:

Rakentamista koskevat säädökset, joita tulee noudattaa

Tässä on joitakin esimerkkejä rakentamiseen liittyvistä säädöksistä:

  • Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeus ja hankkeelle rakennusoikeutta.
  • Rakennuksen sijoittamista ja etäisyyksiä koskevat säädökset, jotka voivat liittyä esim. tiealueisiin, rantaan, rajaan sekä muihin rakennuksiin.
  • Palo- ja käyttöturvallisuuteen liittyvät määräykset.
  • Kaavojen ja rakennusjärjestyksen määräykset. Kaavat yleensä määräävät mm. rakennusoikeudesta, kerrosluvusta, rakennuksen mallista, rakennusten lukumäärästä rakennuspaikalla, käyttötarkoituksesta sekä rakennusten sijoittamisesta tontille. Lähes kaikki Oriveden ranta-alueet ovat kaavoitettuja ja niillä on erilaisia kaavakohtaisia määräyksiä. Kaavat löydät karttapalveluistamme. Kaupungin sivuilta löydät myös rakennusjärjestyksen , jossa on hankkeita koskevia säädöksiä.

Muut mahdollisesti tarvittavat luvat

Tarkista, edellyttääkö rakennushankkeesi jotakin muuta lupaa ja hae lupa.

  • Rakennuksen jätevesijärjestelmä voi edellyttää rakentamislupaa, vaikka itse rakennus ei sitä vaatisikaan.
  • Suunniteltuun toimintaan liittyvä, jonkun muun kuin rakennusvalvontaviranomaisen lupa tai ilmoitus.
  • Hankkeen toteuttaminen voi edellyttää myös poikkeamislupaa, vaikka rakentamislupaa ei tarvittaisikaan. Poikkeamislupaa saatetaan tarvita esimerkiksi silloin, kun rakennushanke poikkeaa kaavan määräyksistä tai sille ei ole rakennusoikeutta.

 

Rakennushankkeen suunnittelu ja dokumentointi

Rakennus tulee luvanvaraisuudesta riippumatta suunnitella ja rakentaa säädösten ja määräysten mukaisesti. Tätä varten tarvitset kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat, rakennussuunnitelmat sekä asiantuntevan ja ammattitaitoisen henkilöstön rakennushankkeesi toteuttamiseen.

Ammattilaisia käyttämällä varmistat myös rakennuksesi mahdollisimman pitkän käyttöiän, terveellisyyden ja toimivuuden.

Hyvästä suunnittelusta ja tarkasta dokumentoinnista on etua myös rakennushankkeen valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi vakuutusyhtiön kanssa asioidessa tai myyntitilanteessa on eduksi, jos sinulla on esittää hankkeesta asianmukaiset piirustukset, selvitykset rakennustyön suorittajista ja vastuuhenkilöistä sekä sähkö- ym. tarkastuspöytäkirjat.

Vesi- ja viemäriliittymät

Jos rakennus liitetään tai on liitetty yleiseen vesi- ja/tai viemäriverkkoon, tarvitaan tarvittavat liittymislausunnot, -sopimus, suunnitelmat, selvitykset asennuksista sekä laitoksen edellyttämät tarkastukset.

Naapurien huomioiminen

Suosittelemme, että esittelet rakennussuunnitelmasi etukäteen naapureillesi. Kun huomioit naapureiden näkemykset jo ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä ja hankkeen aikana, se auttaa ylläpitämään naapurisopua.

Rakennushankkeen muut velvollisuudet

Muistathan, että rakennushankkeesta vastaavana sinun tulee esimerkiksi ilmoittaa rakennustöistä maksetut palkat veroviranomaiselle.

Hae rakentamislupa Lupapiste-palvelussa

Oriveden alueen rakentamislupa haetaan Lupapiste-palvelun kautta. Lupapiste on asiointipalvelu, jossa voit hakea rakennusvalvonnan toimialaan kuuluvia lupia ja hoitaa niihin liittyvän viranomaisasioinnin sähköisesti. Luvat tulee hakea hankekohtaisesti erikseen.

Palvelu kokoaa kunnan viranomaisen, rakentajan, suunnittelijan ja muut rakentamisen ammattilaiset yhteen osoitteeseen. Hakemukset ja aineistot välittyvät päätöksentekoa varten suoraan kunnan järjestelmiin.

Tutustu ennen lupien hakemista Lupapiste-palvelun hakijan ohjeisiin.

Lupien käsittely

Rakennustarkastaja voi myöntää rakentamisluvan rakennustoimenpiteeseen, joka koskee:

  • enintään 500 m2 uudisrakennusta tai enintään 400 m2 laajennusta
  • korjaus- ja muutostyötä (ei kokorajaa).

Muut luvat myöntää ympäristölautakunta.

Rakennusoikeus

Asema- ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella rakennusoikeus on esitetty kaavamääräyksissä. Tältä sivustolta löydät Orivedellä voimassa olevat kaavat ja niihin tulossa olevat muutokset: Kaavoitus, maankäyttö, mittaus ja kartat | Orivesi

Alueilla, joilla ei ole oikeusvaikutteista kaavaa, saattaa ennen lupakäsittelyä olla tarpeen hakea poikkeamislupa.

Poikkeamislupaa haetaan Oriveden kaupungin ympäristölautakunnalta.

Luvan hakija

Luvan hakijana voi toimia ainoastaan kiinteistön haltija tai hänen valtuuttamansa henkilö. Esimerkiksi taloyhtiössä tehtävään, rakentamislupaa vaativaan toimenpiteeseen luvanhakijana toimii taloyhtiö, ei yksittäinen osakkeenomistaja.

Rakentamisluvan voimaantulo

Kaikki lupapäätökset julkaistaan kuulutuksina Dynasty-palvelussa. Töiden aloittamisesta tulee ilmoittaa rakennustarkastajalle.

Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. Lupapäätös on lainvoimainen, kun päätöksen valitusaika on umpeutunut eikä päätöksestä ole valitettu.

Rakennustarkastajan myöntämissä luvissa oikaisuvaatimusaika on 30 + 7 vuorokautta kuulutuspäivästä lukien. Ympäristölautakunnan myöntämissä luvissa valitusaika on 30 + 7 vuorokautta kuulutuspäivästä lukien.

Rakennusvalvonnan lupapäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta päätökseen tekemällä lupapäätöksen tehneelle viranhaltijalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Ympäristölautakunnan tekemään lupapäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Rakentamisluvan voimassaoloaika

Rakentamisluvan voimassaoloaika on viisi vuotta. Rakennustyöt tulee kuitenkin aloittaa kolmen vuoden sisällä lupapäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Erityisestä syystä rakennustöiden aloittamiseen voi hakea jatkoaikaa enintään kaksi vuotta.

Kun rakennustyö on aloitettu, voi rakennustyön loppuunsaattamiseen hakea jatkoaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan.

Rakennusvalvonta auttaa ja neuvoo

Rakennusvalvontamme on olemassa teitä kuntalaisia varten. Ota meihin yhteyttä, kun suunnittelet rakennushankkeen käynnistämistä, olipa kyseessä luvanvarainen hanke tai ei.

Tällöin voimme keskustella siitä, mitä kaikkea sinun on hyvä ottaa huomioon ja voit varmemmin mielin ryhtyä rakennushankkeeseen.

Ota yhteyttä


Mika Lahtinen

Rakennustarkastaja

050 595 1025

Ota yhteyttä


Esko Mäntysaari

II rakennustarkastaja, vesilaitoksen vastaava hoitaja

050 594 4491

Ota yhteyttä


Soile Kontu

Toimistosihteeri

050 439 8224