Vesilaitos

Vesilaitoksen toiminta sisältää raakaveden ottamisen pohjavedenottamoilta, veden neutraloinnin Hirsilän vedenkäsittelylaitoksella ja jakelun toiminta-alueen kuluttajille, osaan Eräjärven Seudun Vesiosuuskunnan verkostoa sekä Kangasalan kaupungissa toimivalle Ponsan vesiosuuskunnalle.

Raakavesi on hyvänlaatuista pohjavettä. Vedenkäsittelyssä muutetaan happaman raakaveden pH-arvoa soodaliuoksella.

Vesilaitoksella on käytettävissään kaksi päävedenottamoa, kaksi varavedenottamoa ja runkoputkiyhteys Juupajoen kunnan vedenottamoon. Vesiverkoston vaikutusalueella on noin 7 000 asukasta.

Vesijohtoverkosto

Vesijohtoverkoston tarkoitus on tuottaa ja jakaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä niin kotitalouksien, palvelutoiminnan kuin pienteollisuudenkin tarpeisiin. Talousvedellä tarkoitetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä.

Oriveden vesijohtoverkosto koostuu vedenottamoiden, vedenkäsittelylaitoksen sekä väli- ja ylävesisäiliöiden lisäksi muun muassa venttiileistä, vesi- ja paloposteista sekä putkista. Vesijohtoverkoston putket luokitellaan käyttötarkoituksensa mukaan kolmeen ryhmään: päävesijohtoihin, jakelujohtoihin ja tonttijohtoihin. Päävesijohdot toimivat vesijohtoverkoston perusrakenteena toimittaen vettä vesilähteestä, vesilaitokselta tai vesisäiliöstä käyttöalueen eri kohteisiin. Lähemmäksi käyttökohteita on rakennettu jakelujohtoja, jotka sijaitsevat yleensä katualueella. Jakelujohdoilla pyritään yhdistämään kaksi päävesijohtoa toisiinsa. Jakelujohdoista vesi saadaan johdettua kiinteistöihin  tonttijohtojen kautta.

Talousveden käsittelyprosessi ja sen laajuus riippuvat siitä, millaista raakavettä käytetään. Orivedellä raakavetenä käytetään pohjavettä, joten sen käsittelyksi riittää pelkkä pH:n säätö. Raakaveden käsittely tapahtuu vedenkäsittelylaitoksella.

Vesihuolto kyläalueilla

Oriveden kaupungin vesihuoltolaitoksen vesi- ja / tai viemäriverkostoa on muun muassa Naappilan, Kellosalmen ja Suomaseman sekä Holman ja Onnistaipaleen kyläalueilla. Pelkän viemäriliittymän mahdollistavaa viemäriverkostoa on lähinnä Eräjärven keskustassa sekä osin Eräjärven keskustan ja Oriveden taajaman välisellä alueella.

Lisäksi osalla Oriveden kaupungin aluetta toimii yksityinen Eräjärven Seudun Vesiosuuskunta (ESVO). Vesiosuuskunnan talousveden jakeluverkostoalue on laajahko ja sitä on lähinnä entisten Eräjärven ja Längelmäen kuntien kyläalueilla sekä Vehkalahden, Pitkäjärven, Koppalan ja Pajukannan alueilla.

Kiinteistöt, jotka liittyvät vesiosuuskunnan talousvesiverkostoon ja kaupungin viemäriverkostoon tekevät sopimukset kummankin laitoksen kanssa. Kumpikin laitos laskuttaa kulutuksen omilla laskutuksillaan (erilliset vesi- ja jätevesilaskut). Käyttömaksut laskutetaan käytetyn talousveden mittauksen perusteella.

Juomaveden ottopisteet

Vesihuoltolaitos on järjestänyt talousveden ottopisteet, joista mm. jakeluverkostoalueen ulkopuolella sijaitsevat kotitaloudet voivat hakea juoma- / talousvettä omaan astiaan.

Ottopisteet sijaitsevat:
Oriveden keskusta: Kaupungintalon takapihan puoleisessa seinässä osoitteessa Anttilantie 2, 35300 ORIVESI.
Hirsilä: Vedenkäsittelylaitosrakennuksen seinässä osoitteessa Yrösjoentie 4, 35320 HIRSILÄ
Eräjärvi: Eräjärven keskustassa, ekopisteellä olevan entisen jätevedenpuhdistamorakennuksen seinässä osoitteessa Eräjärventie 1620, 35220 ERÄJÄRVI.

Vedenottopisteillä on tallentava kameravalvonta.

Veden laatu

Talousveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta määrätään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla. Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisia määriä, joista voi olla haittaa ihmisen terveydelle. Talousveden on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuvaa, eikä se saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien muodostumista vesijohdoissa, kiinteistön omissa laitteissa taikka vedenkäyttölaitteissa.

Tampereen, Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden, Juupajoen, Valkeakosken, Akaan ja Urjalan talousveden laatua valvova viranomainen on seudullinen ympäristöterveysyksikkö.

Oriveden vesilaitoksen jakama talousvesi on laadultaan hyvää pohjavettä. Vedenkäsittelyssä raakaveteen lisätään soodaliuosta veden putkistoja syövyttävän happamuuden neutralisoimiseksi.

Yleisimmin asiakkaiden vedenlaatua koskevat kysymykset koskevat veden kovuutta. Oriveden vesilaitoksen jakama vesi luokitellaan kovuudeltaan hyvin pehmeäksi (kokonaiskovuus dH noin 0,7), eikä pesu- ja astianpesukoneissa ole tarvetta käyttää pesuaineen lisäksi mitään veden kovuudesta johtuvaa lisäainetta. Pehmeällä vedellä pestäessä saavutetaan sama pesutulos vähemmällä pesuainemäärällä kuin kovalla vedellä pestäessä. Käyttämällä vähäistä pesuainemäärää vähennetään myös ympäristökuormitusta.

Vesijohtoveden vedenlaatua seurataan jatkuvalla valvonnalla viranomaisten hyväksymän talousvesitarkkailuohjelman mukaisesti. Vesinäytteitä otetaan vedenottamoista ja verkoston eri osa-alueilta. Vesinäytteet ottaa ja tutkii Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratorio.
Kaikki verkostoon pumpattava vesi käsitellään Hirsilän vedenkäsittelylaitoksella ja vedenlaatu verkoston eri osissa vaihtelee vain vähän.

Verkostoveden tutkimusseloste on vuodelta 2019.

Talousveden riskienhallinta

Terveydensuojelulaissa edellytetään, että talousvettä toimittavan laitoksen veden laadun valvonta perustuu veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan. Oriveden vesilaitoksen veden hankinnassa, käsittelyssä ja jakelussa on selvitetty riskejä ja niiden ennaltaehkäisyä. Oriveden vesilaitos on tehnyt riskienhallintasuunnitelman valtakunnallisella WSP-ohjelmalla (Water Safety Plan).

Suunnitelmassa on tarkasteltu pohjavesialueet, vedenottamot, vedenkäsittelylaitos, sekä vedenjakeluverkosto vesisäiliöineen. Riskien kartoitustyö on tehty yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisten sekä Oriveden ympäristönsuojelun kanssa ja sitä päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tehtävillä tilannekatsauksilla.

Lisäksi pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on viimeksi hyväksytty mm. vedenottamoalueille 24.10.2016. Suojelusuunnitelman laati ryhmä, johon kuuluivat edustajat mm. vesihuoltolaitokselta, ELY-keskuksesta, ympäristönsuojelusta, terveydensuojelusta, pelastuslaitokselta sekä kunnan kaavoituksesta. Pohjavesien suojelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti tarkastelemaan suojelusuunnitelmassa havaittujen riskien tilannetta sekä päivittämään tehdyt pohjavettä suojelevat toimet ja mahdolliset tarvittavat jatkotoimet. Suojelusuunnitelma on huomioitu myös riskienhallintasuunnitelman laadinnassa.

WSP-riskiarvioinnissa tunnistettiin riskit ja arvioitiin niiden taso (kriittinen, keskitaso tai vähäinen) sekä määritettiin hallintakeinot kaikille kriittisille ja keskitason riskeille. Riskienarvioinnin tuloksena todettiin, että laitoksen osalta kaikki kriittiset riskit ovat hallinnassa. Kehityskohteille laadittiin toimenpidesuosituksia sekä aikataulu niiden toteutukselle.

Ota yhteyttä


Antti Jortikka

Tekninen johtaja

040 133 9247

Ota yhteyttä


Esko Mäntysaari

Ii Rakennustarkastaja, Vesilaitoksen Vastaava Hoitaja

050 594 4491