Ilmanlaatu ja melu

Puhdas ilma on olennainen osa ihmisten ja ekosysteemin hyvinvointia. Ilman epäpuhtaudet, kuten hiukkaset, raskasmetallit sekä kaasumaiset ja hajua aiheuttavat yhdisteet, voivat aiheuttaa esim. keuhkosairauksia, syöpää ja psyykkisiä oireita sekä vesistöjen ja maaperän happamoitumista, vesistöjen rehevöitymistä, alailmakehän otsonia ja materiaalivahinkoja rakennetussa ympäristössä. Ilmansuojelulla pyritään turvaamaan terveellinen ja viihtyisä elinympäristö ja säilyttämään luonnon toimintakyky. Ilmanlaatuun vaikutetaan erityisesti liikenne, energia-, ilmasto-, maatalous ja maankäytön ratkaisuilla.

Oriveden seudulla ei ole merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavaa teollisuutta. Suurimmat päästöjen aiheuttajat ovat liikenne ja lämpölaitokset. Kaukokulkeutumana tulevat rikkidioksidilaskeumat ovat vähentyneet oleellisesti 1980-lukuun verrattuna. Ilmanlaatua seurataan pääosin valtakunnallisesti sekä laitosten tarkastusten ja päästöraporttien avulla.

Rikkidioksidia syntyy lähinnä rikkipitoisia polttoaineita, kuten rikkipitoista öljyä poltettaessa. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta on viime vuosikymmenien aikana alennettu.

Hiukkasia joutuu ilmaan teollisuusprosesseista, lämmityksestä ja liikenteestä. Haitallisimpia ihmisen terveydelle ovat pienhiukkaset, joita syntyy polttoprosesseissa. Kokonaishiukkaspitoisuudet ilmassa ovat suurimmillaan keväisin.

Ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen ehkäisyä tehostetaan kansallisella ilmansuojeluohjelmalla. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmansuojeluohjelman (pdf, julkaisut.valtioneuvosto.fi) maaliskuussa 2019. Ohjelmassa esitetään Suomen ilmansuojelun nykytila sekä toimet, joilla EU:n päästökattodirektiivissä (2016/2284) asetetut ilmapäästöjen vähentämisvelvoitteet toteutetaan, ilmanlaatua voidaan edelleen parantaa ja altistumista epäpuhtauksille vähentää. Toimet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteitä, kuten puun pienpolttoa, katupölyä ja pakokaasuja.

Uusien alueiden kaavoituksen yhteydessä tehdään usein melumittauksia ja laskennallisia meluselvityksiä. Myös melua aiheuttavien toimintojen ympäristössä tehdään tarvittaessa melumittauksia.

Puun poltto on ympäristöystävällinen, uusiutuvaa energiaa käyttävä lämmitysmuoto. Puu on ilmastovaikutukseltaan hiilidioksidineutraali polttoaine, koska poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuden metsän kasvuun. Puun pienpoltto tuottaa usein runsaasti kaasumaisia ja hiukkasmaisia päästöjä matalalla päästökorkeudella aiheuttaen haitallisia terveys- ja ilmastovaikutuksia. Savu, noki ja epämiellyttävät hajut pilaavat lähi-ilmanlaatua sekä vähentävät viihtyisyyttä ja naapurisopua.

Polttamisessa syntyvien savukaasupäästöjen muodostumiseen vaikuttavat mm. tulisijan rakenne, poltettavan materiaalin laatu ja polttotapa. Oikeanlainen ja tehokas polttotapa vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia, varjelee tulisijan ja hormin rakenteita sekä säästää rahaa polton hyötysuhteen ollessa korkea.

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Polttaa saa käsittelemätöntä, puhdasta ja kuivaa puutavaraa sekä pieniä määriä paperia ja pahvia tulisijan lämmityksen yhteydessä. Risuja, olkia tai puuta saa polttaa avopolttona vain taajaan rakennetun alueen ulkopuolella. Taajamassa tulen saa ulkona tehdä ainoastaan tulisijaan.

• Käytä kuivaa polttopuuta – tuo puut sisälle pari päivää ennen käyttöä</
• Avaa hormipelti ja varmista hormin veto
• Poista liika tuhka tulipesästä ja tyhjennä tuhka-astia – tuhkaa on liikaa, jos se yltää arinaan asti
• Lado ensimmäiseen pesälliseen pieniä puita väljästi vaakatasoon ja laita sytykkeet (puutikut, tuohi, paperi) päällimmäiseksi – vapaata tilaa on oltava vähintään 1/3 pesän korkeudesta
• Sytytä päältä
• Säädä paloilman määrää niin, että puut palavat rauhallisesti – puiden kitupoltto aiheuttaa haitallisia päästöjä ja liian voimakkaassa palossa puun energia karkaa savuna ilmaan
• Lisää puita, kun edelliset ovat palaneet hiillokselle
• Sulje pelti, kun hiillos on tummunut – varo häkää! Häkä on hajuton ja väritön mutta hengenvaarallinen kaasu
• Muista nuohous kerran vuodessa

Noudata kuitenkin aina ensisijaisesti tulisijan valmistajan antamia ohjeita.

Lue lisää:

• Pökköä pesään (pdf-tiedosto)
• Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys (pdf-tiedosto)
• Savuttaako? (pdf-tiedosto)
• Opas puunpolttoon (pdf-tiedosto)