Miten tuen lapsen liikkumista?

  • Koko perheen kanssa liikkuminen, ulkoileminen ja touhuaminen auttavat lasta omaksumaan liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan. Aikuisen kannustaminen ja oma esimerkki lisäävät lapsen fyysistä aktiivisuutta.
  • Anna lapselle mahdollisuus vaikuttaa. Ota lapsen mielipiteet ja toiveet huomioon häntä koskeviin päätöksiin ja suunnitelmiin. Kysy millaisesta liikkumisesta lapsi tykkää ulkona? Entä sisällä? Mitkä ovat olleet kivoja liikkumismuistoja perheen kanssa?
  • Lapsi ei liiku järkisyistä, vaan on utelias ja halukas kokeilemaan rajojaan ja testaamaan taitojaan. Liikkukaa erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina.
  • Anna lapsen toistaa samoja liikkeitä, toisto on avain lapsen perusliikuntataitojen oppimiseen.
  • Yhden liikuntataidon hiominen ei ole vielä tarpeellista, monipuolisuus on valttia!

Miten kannustan liikkumaan?

  • Kaikki eivät ole luontaisia liikkujia, mutta varovaisetkin lapset löytävät liikunnan riemun omassa tahdissaan. Ole lapsen tukena ja kannusta jo yrittämisestä, ei vain opituista taidoista. Tiedosta lapsesi tapa oppia ja kohdata uusia asioita. Hyväksy hänen oma vauhtinsa kypsyä.
  • Ole turvaamassa jännittävässä tilanteessa!
  • Yhdessä koettu onnistumisen ilo auttavat lasta muodostamaan myönteisen minäkuvan.
  • Aikuisten ja lasten yhteinen tekeminen opettaa lapselle vuorovaikutustaitoja.
  • Liikunta voi tuottaa ja kehittää myös hyviä sosiaalisia taitoja, minkä vuoksi kavereiden kanssa liikkuminen on suositeltavaa.

Millaista liikkumisen tulisi olla?

  • Fyysinen leikki on lapsen liikuntaa.
  • Vältä turhia kieltoja, mutta huomioi turvallisuus.
  • Anna lapsen muokata liikkumisympäristöä niin sisällä kuin ulkona. Näin hän etsii, kokeilee ja keksii erilaisia tapoja liikkua, hallita kehoaan ja ilmaista itseään.
  • Erilaiset lelut, kalusteet ja kierrätysmateriaalit innostavat liikkumaan ja monipuolistavat samalla lapsen kehollisia kokemuksia ja elämyksiä.
  • Aina ei tarvitse lähteä kauas: ota lapsi mukaan tavallisiin kotiaskareisiin. Lapsi saa huomaamatta luonnollista liikuntaa.
  • Hyöty- ja arkiliikunta ovat erittäin arvokkaita ts. lapsen/nuoren ei tarvitse harrastaa ohjattua liikuntaa koska tärkeintä on tauottaa istumista ja liikkua monipuolisesti sekä liikkua niin että se tuottaa iloa, mielihyvää ja innostusta jatkamaan liikunnallista elämäntapaa. Esimerkiksi koulumatkat, kaveritapaamiset, kauppareissut, kirjasto tms. käynnit olisi hyvä toteuttaa pyöräillen tai kävellen kun matka on kohtuullinen ja liikenne- sekä keliolosuhteet sen sallivat.
  • Kävele portaat hissillä tai liukuportaissa kulkemisen sijaan koska portaita noustessa lihaksisto, sydän- ja verenkiertoelimistö tekee tehokasta työtä. Ruokailu tuottaa kuormitusta sokeriaineenvaihduntaan jopa kolmeksi tunniksi, esimerkiksi portaiden nousu heti ruokailun jälkeen tehostaa ja nopeuttaa aineenvaihduntaa.

Milloin on hyvä aloittaa liikuntaharrastus?

  • Yhteiset liikuntatuokiot turvallisen aikuisen innostavassa ohjauksessa ovat yksi erinomainen tapa tarjota lapselle mahdollisuus uusien taitojen opetteluun. Muiden lasten kanssa koetut oivallukset saavat lapset janoamaan lisää oppia.
  • Suosituksia harrastuksen aloittamisiästä ei ole, aiheesta puuttuu tieteellistä tutkimusta. Vanhempien on hyvä muistaa liikuntasuosituksien täyttyminen, mutta yhtä tärkeänä levon ja unen merkitys.
  • Lapsen sosioemotionaalinen turvallisuus syntyy siitä, kun hänet hyväksytään omana itsenään ja hänet halutaan mukaan leikkimään ja tekemään asioita yhdessä muiden kanssa.
  • Kansallisen liikuntatutkimuksen (SLU 2010) mukaan 3–18-vuotiaista lapsista ja nuorista noin 43 prosenttia harrasti vuonna 2009 liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa.
  • 4-6 -vuotiaana liikkeitä opitaan yhdistelemään ja lasten suoritustaso alkaa kohota. Osallistuminen pihaleikkeihin kuten polttopalloon ja hippaan sekä harjoittelemalla talviurheilulajeja, luistelua ja hiihtoa ovat liikunnallisten taitojen hiomista. Ne tarjoavat myös sopivaa rasitusta lihaksille ja luustolle.

Mikä liikuntaharrastus olisi sopiva minun lapselleni/nuorelleni?

  • Anna lapselle/nuorelle mahdollisuus puhua mieltymyksistään liikkua.
  • Liikuntaharrastuksen tulee kummuta lapsen omasta motivaatiosta, liikkumisen ja uusien taitojen oppimisen ilosta.
  • Kaikki lapset eivät tykkää kilpailla. Esimerkkejä liikuntamuodoista ilman kilpailua ovat: kiipeily (boulderointi, seikkailupuistot), skeittaus, BMX-pyöräily, parkour, lumilautailu.
  • Jos lapsi harrastaa jo paljon kovin nuorena, pohdi jääkö lapsellesi aikaa tarpeelliseen oleiluun ja vapaa-aikaan? Liikunnan ohella on tärkeä huolehtia riittävästä levosta ja palautumisesta.
  • Ohjatun harrastetoiminnan ja arkiaktiivisuuden tulisi muodostaa toisiaan tukeva kokonaisuus.

Milloin lapsi/nuori voi aloittaa voimaharjoittelun?

  • Lapsen ja nuoren suositellaan harjoittelemaan lihasvoimaa ennen kaikkea oman kehon vastuksella ja lisäpainoja esim. kuntosaliharjoittelua on turvallista aloittaa vasta pituuskasvukauden jälkeen.
  • Voimaharjoittelussa on tärkeä huomioida oikeat liikemallit ja vastukset, mistä syystä suositellaan yksilöllistä ohjausta ammattitaitoisen valmentajan, kuntosaliohjaajan tai fysioterapeutin ohjauksella.
  • Säännöllisesti toistettuna jo reilun puolen tunnin voimaharjoittelu riittää vahvistamaan luustoa. Harjoittelu on tehokkainta ja turvallisinta kun käytetään maltillisia vastuksia (enintään puolet maksimista).

Katso myös: