Luonnonsuojelu

Lajien suojelun tavoitteena on säilyttää alkuperäisten ja vakiintuneiden lajien elinvoimaiset kannat ja levinneisyysalueet.

Luonnonsuojelulaki rauhoittaa kaikki linnut ja nisäkkäät, jotka eivät kuulu riistaeläimiin. Nisäkkäisiin tai lintuihin kuulumaton eläinlaji sekä kasvit rauhoitetaan erikseen asetuksella. Luonnonsuojeluasetuksella on rauhoitettu 62 eläintä, 131 putkilokasvia ja 13 sammalta. Asetuksessa on myös luettelo kaloista, joihin sovelletaan luonnonsuojelulakia.

Laji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut ja erityisesti suojeltavaksi, kun lajin häviämisuhka on ilmeinen. Luonnonsuojeluasetuksen liitteessä on lueteltu 2 124 uhanalaista lajia. Niistä 680 on erityisesti suojeltavia. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Kielto tulee voimaan, kun ELY-keskus on rajannut esiintymispaikan ja tiedottanut siitä maanomistajalle.

Oriveden Siitaman, Yliskylän ja Viitapohjan alueilla on säilynyt uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinympäristöiksi sopivia niittyjä. Tummaverkkoperhosen esiintymispaikkoja tunnetaan Suomessa vain Orivedeltä ja Tampereelta Siitaman – Viitapohjan – Aitolahden alueilta sekä Kristiinankaupungin ja Merikarvian alueelta.

Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty.

Rauhoitetun eläimen tahallinen tappaminen tai pyydystäminen on kiellettyä. Kiellettyä on myös pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen. Rauhoitettuja eläimiä ei saa tahallaan häiritä, etenkään niiden lisääntymisaikana ja tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla. Lintujen pesäpuut ovat rauhoitettuja, kun viranomainen on merkinnyt ne. Suurten petolintujen, kuten kotkien ja kalasääsken pesäpuu on aina rauhoitettu, jos pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä.

Luonto- ja lintudirektiivit säätelevät lajien hallussapitoa ja kauppaa.

• Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019 (ymparisto.fi)
• Luontodirektiivi (pdf-tiedosto, eur-lex.europa.eu)
• Lintudirektiivi (pdf-tiedosto, eur-lex.europa.eu)

Luonnonsuojelualueilla turvataan lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta sekä huolehditaan kansallismaiseman, kulttuuriperinnön sekä virkistys- ja retkeilyalueiden säilymisestä.

Orivedellä on neljä valtion mailla sijaitsevaa luonnonsuojelualuetta: Siikaneva, Soimasuo, Moikeronkangas ja Sinivuoren luonnonpuisto. Lisäksi Pappilanselän ranta-aluetta hoidetaan suojelualueena. Pukalan virkistysmetsä on Metsähallituksen päätöksen mukainen virkistysalue.

Oriveden kaupungin omistamia luonnonsuojelualueita ovat Eräpyhän alue, Pehkusuo ja Perkiönmäki. Näiden lisäksi Orivedellä on yhteensä 55 erilaista yksityisten maanomistajien perustamaa luonnonsuojelualuetta, kolme suojeltua pienialaista jalopuumetsikköä ja kahdeksan suojeltua tummaverkkoperhosen esiintymisaluetta.

Natura 2000 -verkoston tarkoituksena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden katoaminen EU:n alueella sekä turvata luonto- ja lintudirektiiveissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä.

Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.

Orivedellä verkostoon kuuluu 8 kohdetta, jotka on rauhoitettu suojelualueiksi lukuun ottamatta osaa Harjunvuoren alueesta. Natura-alueita ovat Soimasuo, Moikeronkangas, Harjunvuori, Sinivuori, Hirtopohja, Kullanpää, Siikaneva sekä Härmänsaari ja Vähä-Härmänsaari.

Yksittäinen luonnonmuodostuma, kuten puu, puuryhmä tai siirtolohkare, on mahdollista suojella luonnonmuistomerkkinä. Suojelun perusteena voi olla esimerkiksi kauneus, harvinaisuus, historiallinen tai maisemallinen merkitys tai tieteellinen arvo. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty.

Orivedellä on yhteensä 18 luonnonmuistomerkkiä. Niistä suurin osa on erikoisia puita, mutta mukana on myös yksi siirtolohkare.

Yksityinen henkilö voi hakea omistamallaan maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamista. Hakemus tehdään Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

• Hakemus luonnonmuistomerkin rauhoittamiseksi (Word-lomake)

Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen, pääosin niitto- ja laiduntalouden, muovaamia luontotyyppejä, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita, metsälaitumia ja nummia. Perinteisen maatalouden synnyttämät perinnebiotoopit ovat ainutlaatuisia lajistollisia kokonaisuuksia. Perinnemaisemat ovat eniten vähenemässä oleva luontotyyppi, ja niiden katoaminen uhkaa viedä elinympäristön monilta eläin- ja kasvilajeilta.

Perinnemaisemiksi luokiteltuja alueita on Orivedellä 12 kpl, yhteensä 94,1 hehtaaria.

Geologiset muodostumat ovat kallio- ja maaperässä olevia luonnon muodostumia ja rakenteita, jotka ovat syntyneet hitaiden erilaisten ja eri-ikäisten geologisten prosessien tuloksena. Muodostumat voivat olla pieniä ja maastossa helposti hahmotettavia kohteita, esim. hiidenkirnu, tai suurempia muodostumia ja rakenteita, esim. harjujakso.

Orivedellä arvokkaiksi harjualueiksi on luokiteltu Hiekkaharju, Konilammenkangas ja Pitkäkari-Sorminiemi.

Luonnon tai maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaiksi kallioalueiksi luokiteltuja alueita on Orivedellä 21 kpl. Lisäksi paikallisesti arvokkaita kallioalueita on Orivedellä 9 kpl.