Oriveden historiaa

Oriveden alueen historiaa on pystytty jäljittämään jopa vuodelle 4 500 ennen ajanlaskun alkua, jolloin alueella liikkuivat todistetusti ensimmäiset ihmiset ja jättivät jälkeensä kivikautisia esineitä. Viime vuosikymmenten ja vuosisatojen historiaan ovat vahvan jäljen jättäneet junaratojen avautuminen, lukuisat kenkätehtaat, alueella käydyt sotataistelut ja Oriveden Opiston merkittävä kulttuurielämä. Orivesi on kehittynyt moderniksi pikkukaupungiksi osana Tampereen kaupunkiseutua. Vuonna 2019 Orivesi juhlisti 150-vuotista olemassaoloaan.
Oriveden kirkonkylää arviolta 1900-luvun alusta.

Suurin osa tällä sivulla mainituista historiatiedoista on poimittu Hannu Sinisalon teoksesta Orivesi, maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi (1990).

4500-000 eaa.

Ensimmäiset ihmiset liikkuivat Oriveden alueella ja jättivät jälkeensä myöhemmin löytyneitä kivikautisia irtoesineitä.

1466 jaa.

Orivesi mainitaan ensimmäisen kerran seurakuntana, joko itsenäisenä tai Kangasalan kappelina, erään käräjillä käsitellyn rajariidan yhteydessä. Käräjäpöytäkirjassa esiintyy muun muassa Oriveden Pappila.

1540

Orivesi mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä pitäjänä ja seurakuntana.

1593

Längelmäki ja sen mukana Kuorevesi erosivat Orivedestä.

1598

Oriveden kautta tuli ensimmäisen kerran kulkemaan säännöllinen niin sanotun lukkarinpostin reitti.

1675

Ensimmäinen orivesiläinen valtiopäivämies, Vetterkullaa viljellyt Jaakko Juhananpoika Kråkfelt, edusti kihlakuntaansa Tukholmassa.

1695

Oriveden ja Eräjärven yhteinen asukasmäärä voidaan laskea ensimmäisen kerran. Väkiluku oli noin 2 400 henkeä.

1697

Oriveden historian suurin katastrofi, suuri nälkävuosi, surmasi 766 henkeä paikkakunnalta eli noin kolmanneksen koko väestöstä.

1724

Orivesiläiset saivat oikeuden omiin markkinoihin, jotka tosin aloitettiin vasta vuonna 1727.

1741

Orivedelle rakennettiin pitäjäntupa lähinnä käräjien pitopaikaksi.

1781

Oriveden vanhana kirkkona tunnettu, todellisuudessa jo seurakunnan viides kirkko, valmistui.

1783

Oriveden kirkon kellotapulia alettiin rakentaa. Se valmistui vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

1801

Oriveden markkinat lakkautettiin.

1860

Oriveden ensimmäinen kauppias, Alfred Grönfors, aloitti toimintansa kirkonkylässä.

1868

Höyrylaivaliikenne linjalla Hämeenlinna–Orivesi–Länkipohja alkoi.

1869

Orivedellä valittiin kunnallislautakunta ja kuntakokouksen esimies.

Oriveden kaupunginvaltuusto 100-vuotisjuhlakuvassa kirjastolla vuonna 2019.
Oriveden kaupunginvaltuusto järjesti 100-vuotisjuhlakokouksen vuonna 2019.

1870

  • Orivedellä pidettiin ensimmäinen kuntakokous.
  • Eräjärvellä valittiin ensimmäinen kunnallislautakunta ja pidettiin ensimmäinen kuntakokous.
  • Oriveden nimismiespiiri perustettiin.

1872

  • Oriveden ensimmäinen kansakoulu, kirkonkylän Kultavuoren koulu, aloitti toimintansa.
  • Kirkonkylän kirjasto aloitti toimintansa.
Erasmus-hankkeen vierailijat ottavat kuvia Oriveden Kultavuoren koulun sisätiloista.
Kultavuorella käydään edelleen esi- ja alakoulua. Erasmus-hankkeen kansainväliset vierailijat tutustuivat Kultavuoren koulun tiloihin vuonna 2018.

1883

  • Vaasan radan valmistuminen.
  • Oriveden ensimmäinen postitoimisto avattiin Oriveden asemalla.
  • Oriveden ensimmäinen maatalousnäyttely pidettiin Kultavuoren koululla.

1887

Kauppias Wilhelm Grönfors hankki paikkakunnan ensimmäisen yksityispuhelimen.

1888

Postipankkitoiminta alkoi Orivedellä.

1895

Oriveden ensimmäinen kunnanlääkäri aloitti työnsä.

1898

  • Edward Wallenius perusti Korkeakoskelle Suomen ensimmäisen kenkätehtaan.
  • Oriveden kirkonkylään perustettiin postitoimisto.
  • Oriveden telefooniyhdistys perustettiin. Se muuttui vuonna 1927 Oriveden Puhelin Oy:ksi.

1900

Oriveden ensimmäinen sähkölaitos valmistui Korkeakoskelle kenkätehtaan yhteyteen.

1902

Oriveden kunnallinen sairaala aloitti toimintansa vuokrahuoneistossa.

1904

Oriveden leprasairaala aloitti toimintansa.

Lepran sairaalan kasvimaa ja kasvimaan hoitajat kuvattuna vuonna 1931
Lepran sairaalan pihalla oli oma kasvimaa. Kuvassa on 13-vuotiaalle Ainolle vuonna 1931 lähetetty postikortti. Kuva: Kaupungin kuva-arkisto.

1908

Oriveden ensimmäinen urheilu- ja voimisteluseura Oriveden Ponnistus perustettiin. Oriveden Ponnistus toimii edelleen aktiivisesti SM-liigan lentopallon, yleisurheilun, hiihdon ja voimistelun parissa.

Oriveden Ponnistuksen naisten lentopalloliigajoukkueen pelaajia, valmentajat ja huoltojoukot.
Oriveden Ponnistuksen perinteikäs urheiluseura kasvattaa yhä tulevaisuuden urheilijoita sekä toimii OrPo:n naisten lentopallon SM-liigajoukkueen kotiseurana. Kuva: Raimo Lietsala

1909

  • Keski-Hämeen Kansanopisto (Oriveden Opisto vuodesta 1928) aloitti toimintansa Längelmäellä. Sieltä opisto siirtyi Orivedelle 1910.
  • Oriveden vanhainkoti aloitti toimintansa.

1910

Oriveden työväentalo rakennettiin.

1911

  • Hirsilän kenkätehdas aloitti toimintansa.
  • Juho Nisula kirjoitti Oriveden alueen ensimmäisen suomenkielisen paikallishistoriikin, Piirteitä Eräjärven pitäjästä.

1912

Sahrajärveläinen Kustaa Ala-Sahra hankki Oriveden ensimmäisen auton.

1913

Juupajoen kunta itsenäistyi.

1916

Oriveden SOK:lainen osuuskauppa, Oriveden Osuusliike (myöhemmin kauppakunta Kotipohja), perustettiin.

1917

Oriveden ensimmäinen kunnallinen eläinlääkäri aloitti työnsä.

1918

  • Valkoisten ja punaisten välinen sota alkoi 26.1. Punaiset pitivät hallussaan Orivettä vajaan kahden kuukauden ajan. Valkoiset joukot valtasivat Oriveden lopullisesti 20.3.
  • Oriveden Kenkätehdas Oy ja Kuusiston jalkinetehdas aloittivat toimintansa.
Sotilaita ja hevosreki Orivedellä.
Sodat ovat koetelleet myös Orivettä.

1919

  • Oriveden ja Eräjärven ensimmäiset kunnanvaltuustot aloittivat toimintansa.
  • Oriveden ensimmäinen kunnankirjuri aloitti työnsä.
  • Karjalaisen kenkätehdas aloitti toimintansa.
  • Oriveden Sähkö Oy perustettiin.

1921

Oriveden kunnallinen kirjastolaitos aloitti toimintansa.

1923

  • Oriveden kunnansairaala valmistui Tähtiniemen vanhainkodin sairasosaston yhteyteen.
  • Pitkäjärven kylän 1700-luvun lopun historiaan lujasti ankkuroituva Jalmari Finnen näytelmä Pitkäjärveläiset ilmestyi.

1924

Oriveden yhteiskoulu aloitti toimintansa yksityisenä kotikouluna.

1926

  • Siitaman kylä liitettiin Kangasalasta Oriveteen.
  • Oriveden Sanomat alkoi ilmestyä.
  • Auvisen talo rakennettiin Oriveden kirkonkylään.
Auvisen talo ulkoapäin kuvattuna.
Auvisen talo on nykyisin kenties Oriveden tunnetuin maamerkki, jonka Tarmo Koivisto ikuisti monta kertaa Mämmilä-sarjakuvaan. Auvisen talo on kaupungin omistuksessa ja siinä toimii mm. Taitokeskus Orivesi sekä matkailuinfo. Rakennukseen tehtiin julkisivuremontti vuonna 2019.

1931

Oriveden Yhteiskoulun rakennus valmistui.

1934

Paltanmäen ulkomuseo perustettiin.

Paltanmäen kotiseutumuseon tuulimylly ja maisema Paltanmäeltä Oriveden keskustaan päin.
Paltanmäen kotiseutumuseon tuulimyllyltä on hienot maisemat Oriveden keskustaan päin. Aikanaan Paltanmäeltä näki paljon kauemmas: alapuolella oli lähinnä peltoja. Kuva: Jani Taipale

1937

  • Ensi Oy:n kenkätehdas aloitti toimintansa.
  • Oriveden kirkonkylän ensimmäinen moderni rapattu tiilinen asuin- ja liikerakennus rakennettiin.

1946

Oriveden yhteiskoulu muuttui yliopistoon johtavaksi ja lukio aloitti toimintansa.

1947

Oriveden Työväenopisto (Oriveden seudun kansalaisopisto vuodesta 1968) aloitti toimintansa.

1949

Orivesi juhlisti näyttävästi 400-vuotisjuhliaan.

Suomen Kuvalehden kansikuva nro 24 / 1949. Kannessa on juttu ja kuvia Oriveden kunnan 400-vuotisjuhlista.

1951

Oriveden kunnallinen puolivakinainen palokunta perustettiin.

1952

Oriveden-Jämsän rata avattiin liikenteelle.

1953

  • Klemetti-opisto aloitti toimintansa Oriveden opiston yhteydessä.
  • Oriveden opiston uusi päärakennus valmistui.
  • Oriveden leprasairaala lakkautettiin.
Entisen Oriveden Opiston, nykyisen Oriveden Kampuksen, päärakennus kuvattuna kesällä 2018.
Entisen Oriveden Opiston, nykyisen Oriveden Kampuksen, päärakennus on jälleen vilkkaassa käytössä puolentoista vuoden hiljaiselon jälkeen Ahlmanin siirrettyä Opiston toiminnan Tampereelle vuonna 2018. Kuva: Jussi Valkeajoki

1955

Oriveden vesihuolto-osuuskunta perustettiin.

1957

  • Orivedelle rakennettiin uusi kunnansairaala.
  • Rönnin maankuulu tanssilava rakennettiin.
Rönnin portti, jonka alla ovat sadetta pitelemässä Kid-poni ja omistaja. Etualalla ponin hoitajatyttö.
Kid-poni kävi tutustumassa Rönnin huvikeskukseen kesällä 2019. Kuva: Sami Kosonen

1958

Oriveden vanha kirkko tuhoutui tulipalossa.

1961

  • Oriveden kaarikirkko valmistui.
  • Oriveden ensimmäinen kunnanjohtaja aloitti työnsä.
  • Orivedellä alkoi sivukylien kansakoulujen sulkeminen.
Vanhaa Oriveden kirkonkylää 1960-luvun jälkeen, Kaarikirkko ja kellotapuli taka-alalla, edessä peltoa ja asuin- ja liiketaloja.
Vanhaa Oriveden kirkonseutua Kaarikirkon valmistumisen jälkeen.
Oriveden kaarikirkko ja vanha kellotapuli näkyvät kauniisti kesäisessa iltavalossa dronella kuvattuna ilmasta käsin.
Oriveden kirkon kellotapuli ja Kaarikirkko kuvattuna kesällä 2019. Kuva: Sami Kosonen

1962

Oriveden, Eräjärven, Juupajoen, Ruoveden ja Längelmäen kuntainliiton ammattikoulu aloitti toimintansa.

1966

Oriveden ensimmäinen rakennuskaava, keskustaajaman kaava, vahvistettiin.

1967

Professori, kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ideoima taidenäyttely Purnu avattiin ensimmäisen kerran.

1972

Tampereen ja Oriveden välinen valtatie 9 avattiin liikenteelle.

1973

Eräjärven kunta liitettiin Oriveteen.

1974

  • Oriveden seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskus aloitti toimintansa Orivedellä.
  • Kunnallinen päivähoito aloitettiin.

1975

  • Orivedellä siirryttiin peruskoulujärjestelmään.
  • Tarmo Koiviston ideoima, yleisön voimakkaasti Oriveden identiteettiin liittämä Mämmilä-sarjakuva alkoi ilmestyä.

1981

Oriveden uusi vanhainkoti valmistui.

1982

Oriveden uusi pääterveysasema valmistui.

1986

Orivedestä tuli vuoden alusta alkaen kaupunki.

1988

Oriveden liikuntahalli valmistui.

Oriveden liikuntahalli.
Oriveden liikuntahallin lennokas arkkitehtuuri on ajankohtaisen näköinen vielä 2020-luvullakin.

1997

Oriveden jäähalli valmistui.

2007

Osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen.

2015

Sote-yhteistyön aloittaminen Tampereen kanssa.

2017

Särkänkoti valmistui.

Särkänkoti ja pihapiiri ulkoapäin.
Särkänkoti tarjoaa viihtyisät ja ajanmukaiset asuintilat ikäihmisille.

2019

  • Orivesi 150 vuotta
  • Ensimmäiset Villasukkajuoksun SM-kilpailut
Haarniskoitu ritari valkoisen hevosen selässä Oriveden jäähallin yläkentällä, taustalla yleisöä istumassa Paltanmäen rinteellä.
Oriveden kaupunki tarjosi 150-vuotisjuhlan kunniaksi asukkaille näyttävät Rohan tallien järjestämät turnajaiset jäähallin kentällä. Yleisöä oli paikalla parituhatta henkeä. Kuva: Marjo Aspegren
Villasukkajuoksun SM-kisojen kilpailijoita starttaamassa kolmen kilometrin reitille.
Ensimmäisten Villasukkajuoksun SM-kilpailujen osallistujia aloittamassa kolmen kilometrin metsäpolkujuoksua. Toiset kisat vuonna 2020 jouduttiin perumaan lumenpuutteen vuoksi.

2020

  • Orivedestä Villasukkapääkaupunki
  • Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi osti vuoden ajan tyhjillään olleet Oriveden Opiston tilat ja käynnisti uuden Oriveden Kampuksen toiminnan.
Pääministeri Sanna Marin sekä kaupungin edustajat Oriveden valtuustosalissa.
Pääministeri Sanna Marin vieraili Orivedellä helmikuussa 2020. Edellisen kerran Orivedellä on pääministereistä vieraillut Paavo Lipponen.

Lue lisää Oriveden historiasta: