Mämmilä vielä kerran! Tarmo Koivisto loi Oriveden kaupunkistrategiasta sarjakuvan

Yksi sarjakuvataiteilija Tarmo Koiviston rakastetuimpia ja tunnetuimpia teoksia on epäilemättä Mämmilä-sarjakuva. Aikalaiset yhdistivät Mämmilän pirkanmaalaiseen paikkakuntaan Oriveteen. Mikä oli faktaa, mikä fiktiota? Mistä alkoi Mämmilä ja mihin päättyi Orivesi? Uusi sarjakuva raottaa viimeinkin salaisuuden verhoa.

Oriveden kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin uuden strategian syksyllä 2021. Strategiapaperi itsessään on juuri sellainen kuin kunnallishallinnon asiakirjat yleensä ovat: paljon tekstiä, vähän kuvia.

Jo Oriveden edellinen strategia kääntyi sarjakuvaksi orivesiläisen sarjakuvataiteilijan Jukka Tilsan käsissä.

– Oli selvää, että tälläkin kerralla haluamme visualisoida strategian, kertoo kaupungin tiedottaja Jenni Koponen. – Tilsan kuvitus oli todella tykätty ja tuntui luontevalta jatkaa sarjakuvamaisella ilmaisulla. Orivedellä asuu ja täältä on ponnistanut maailmalle useita sarjakuvataiteilijoita. Oriveden opistolla on ollut tässä merkittävä rooli. Olemme viime vuosina hyödyntäneet paljon sarjakuvaa viestinnässä.

Tarmo Koivisto Oriveden Orivesi strategia sarjakuva kuvitus visualisointi kunta kaupunki kaupunkistrategia 2030 Mämmilä
Sarjakuva: Tarmo Koivisto 2023

Paluu Mämmilään

Strategia on jo sanana abstrakti ja sen tavoitteet ja toimenpiteet voivat kuulostaa vaikeaselkoisilta. Hyvinvointi, elinvoima, innovatiivisuus. Hienoja sanoja, mutta kuinka ne piirretään? Millainen prosessi oli kaupunkistrategian piirtäminen sarjakuvaksi, sarjakuvataiteilija Tarmo Koivisto?

– Olin jo kieltäytymässä, koska strategiassa ei tuntunut olevan mitään konkretiaa. Sarjakuva taas on kuvia ja actionia, ja ajattelin että ei tästä tule mitään. Nukuin yön yli ja aamulla ajattelin, että asiaa voisi tarkastella jonkun muun silmin.

Koiviston mieleen tuli Mämmilän hahmo Varpu-Viljami ja kyläviisaan näkökulma. Koivisto kertoo, että lapsuudessaan ja nuoruudessaan Orivedellä hän on nähnyt tuollaisia kyläviisaita. Hän itse ajatteli, että Mämmilä on jo niin mennyttä, että nuoremmat polvet eivät tunne sitä ollenkaan.

– Itse olen kotoisin aivan muualta eli Kuopiosta, mutta Mämmilä oli lapsuuteni suosikkisarjakuva ja toivoin strategian visualisointiin erityisesti Mämmilä-näkökulmaa, Koponen kertoo.

Lataa täältä Tarmo Koiviston piirtämä sarjakuva pdf-muodossa!

Lopulta innostuin tosi paljon, vähän liikaa, unohdin koko strategian.

Universaalin harmonian kultainen leikkauspiste

Koiviston sarjakuvassa hahmotetaan Oriveden sijaintia monesta eri näkövinkkelistä. Globaalissa mielessä Orivesi sijaitsee maapallolla hevonkuusen ja maailmannavan välissä, universaalin harmonian kultaisessa leikkauspisteessä.

– Olen opiskellut pitkän matematiikan ja lukenut kultaisesta leikkauksesta. Hoksasin, että Suomi ja Orivesi todella sijaitsevat maapallon kultaisessa leikkauksessa, erinomaisella paikalla maailmassa, Koivisto sanoo.

Kun zoomataan kartalla hiukan lähemmäs, huomataan, että Orivesi sijaitsee myös maanteiden ja rautateiden risteyspaikalla, josta on näppärää lähteä joka suuntaan. Mämmilässä tärkeää roolia näytelleen ja näihin päiviin säilyneen Auvisen talon edessä oli aikoinaan Jyväskylän ja Lapuan tienhaara; siispä Varpu-Viljami sijoittaa kultaisen leikkauspisteen täsmälleen Auvisen talon pihaan.

– Lopulta innostuin tosi paljon, vähän liikaa, unohdin koko strategian, Koivisto kuvaa luomisprosessiaan.

Sehän sopii, sillä Oriveden kaupunkistrategian visio on ”Innostava Orivesi”. Itse strategia ei lopulta ole tärkeä, vaan se, millaista toimintaa strategian viitoittamana saadaan aikaan.

Kultaa voi hakea niin tanssilavalta kuin Oriveden poikkeuksellisen rikkaasta maaperästä.

Orivesi etenee lähes suihkukoneen nopeudella

– Vaikka sarjakuvan pohjalla on meidän kaupunkistrategiamme, niin haluamme nähdä Koiviston piirtämän sarjakuvan ennen kaikkea itsenäisenä teoksena. Se on Varpu-Viljamin näkemys tämän päivän ja tulevaisuuden Orivedestä, Koponen sanoo.

Sarjakuvan kertojahahmona toimii Mämmilästä tuttu Vilhelm Varpunen, joka kaivonkatsojan varvullaan osoittaa faktan ja fiktion suhteen toisiinsa sekä Oriveden keskeisen sijainnin kultaisessa leikkauskohdassa ja seudun kauneimpien kuntien välissä.

– Sarjakuvassa on ristiriitoja, kuten tarinassa pitää olla. Varpu-Viljamin ulkoinen olemus on hyvässä ristiriidassa hänen puhekupliensa kanssa. Hahmolla täytyy olla paljon rikkaampi sisäinen maailma kuin miltä naamasta näyttää, Koivisto nauraa.

Sarjakuva etenee Viljamin luennon tahdissa atomien tasolta maapallon pyörimisnopeuteen Oriveden kohdalla.

– Ei siellä olla mitenkään paikoilleen jämähtäneitä, vaan Orivesi etenee maapallon mukana varsin nopeasti, hiukan alle suihkukoneen vauhtia, Koivisto virnistää.

– Siinä missä Tilsan sarjakuvan tyyli oli selkeä ja pelkistetty, Koiviston teoksesta avautuu monia eri tasoja, pohtii Koponen. – Sarjakuvassa nostetaan kivasti esille tunnetuimmat maamerkkimme, kuten Auvisen talo, Rönnin tanssilava, Oriveden Kampus ja julkkiksemme Parvelan Retu.

Sarjakuvassa leikitellään myös kulta-teemalla. Kultaa voi hakea niin tanssilavalta kuin Oriveden poikkeuksellisen rikkaasta maaperästä. Oriveden keskustassa kohoaa Kultavuori, jonka ”kupeessa hoiretaan kauppa-, koulu- ja kulttuuriasiat”, kuten Varpu-Viljami asian ilmaisee.

Tarmo Koiviston kuva.
Kuvassa taiteilija itse

”Orivesiläinen olen ja siksi jään”

Mutta kuinka se nyt menikään, mikä on Mämmilän ja Oriveden suhde toisiinsa?

– Varpu-Viljami sen selittää. Orivesi on kvarkki [eli alkeishiukkanen]. Sekä Orivesi että Mämmilä ovat olemassa yhtä aikaa ja vaikuttavat toisiinsa niin kuin hiukkaset tekevät, kertoo Koivisto.

Asia selvä. Ehkä. Tai ainakin melkein. Jospa palataan maan pinnalle, sinne kultaiseen leikkauspisteeseen.

Tarmo Koivisto, millainen on oma suhteesi Oriveteen?

– On olemassa sanonta, että joku ei ole mistään kotoisin. Minä ainakin tiedän, mistä olen kotoisin. Olen ylpeä orivesiläisyydestäni. Heti ylioppilaslakin saatuani lähdin maailmalle, mutta aikuisena olen oivaltanut, miten mainio paikka Orivesi oli: Siellä oli turvallista ja pidettiin ihmisistä huolta. Kaikilla toiminnoilla oli inhimilliset kasvot.

Orivesi on kivahenkinen paikka ja siellä on kaikki tärkeät asiat tallessa.

Koiviston lapsuuden Orivesi oli 50-luvun maailma, jonka perusta oli syntynyt jo ennen sotia. Oli kirkonkylä, hevoskyyti, naapuriapu ja talkoot. Tuota ajankuvaa pidetään jälkikäteen jonkinlaisena idyllinä, ja sitä se Koiviston mielestä pitkälti olikin. Paljon on muuttunut sen jälkeen, Orivettä on rakennettu uudelleen.

Koivistolla on edelleen kotitalo Orivedellä ympäristössä, joka on hänen mukaansa kokenut ehkä eniten muutoksia.

– Oriveden henki on kuitenkin säilynyt hyvin. En koe olevani vieras, kun tulen sinne. Orivesi on kivahenkinen paikka ja siellä on kaikki tärkeät asiat tallessa. Orivesiläinen olen ja siksi jään.

Lataa täältä Tarmo Koiviston piirtämä sarjakuva pdf-muodossa!

Yhteystiedot:

Oriveden kaupungin tiedottaja Jenni Koponen, jenni.koponen@orivesi.fi, p. 040 1339 214

Sarjakuvataiteilija Tarmo Koivisto, tarmo.koivisto@welho.com, p. 045 1356 734

Tiedotetta muokattu 3.2.2023 klo 20.02: Vaihdettu uusi versio sarjakuvasta. Edellisessä versiossa kultasuoni oli sijoitettu Siitamaan, mikä oli virheellinen tieto.

Palaa uutislistaukseen