Oriveden rantaosayleiskaava on lainmukainen – Kaupunki suunnittelee kylätonttien yhteismarkkinointia

Rantaosayleiskaava kattaa kaikki Oriveden aiemmin kaavoittamattomat ranta-alueet pieniä lampia ja puroja lukuun ottamatta. Orivedellä on jo nyt 3 800 loma-asuntoa, ja uusi kaava mahdollistaa tuhat uutta rakennuspaikkaa.

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen kaavasta valittivat Pirkanmaan ely-keskus, Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys, Pirkanmaan maakuntamuseo sekä joukko yksityisiä maanomistajia. Valitukset koskivat muun muassa rakennuspaikkakohtaista rakennusmäärää, suojeluarvoja sekä kulttuuriperinnön huomioimista.

Hallinto-oikeus hylkäsi 22.12.2021 antamassaan päätöksessä kaikki suojeluarvoihin ja mitoitukseen sekä rakentamisen määrään liittyvät valitukset. Ainoastaan yksi maanomistajan rakennuspaikkaa koskeva valitus hyväksyttiin. Hallinto-oikeus toteaa, että kyseisen emätilan uuden rakennuspaikan rakentamisesta voidaan päättää esimerkiksi poikkeamislupamenettelyllä. Näin ollen rantaosayleiskaava on lainmukainen.

Hallinto-oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen, vaan siihen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa.

Selvitykset ja kaavamääräykset riittäviä

Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan rantaosayleiskaavaa varten on tehty luonnonympäristön, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelun kannalta tarpeelliset selvitykset.

Ely-keskuksen valituksen mukaan kaavan sallima rakennusoikeuden määrä on liian suuri. Kaavan mukaan rakennuspaikalla saa olla enintään viisi rakennusta. Niiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 7 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, mutta enintään 300 neliötä.

Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset ja totesi, että enimmäiskerrosala 300 neliömetriä on käytettävissä vasta noin 4 300 neliön suuruisella tontilla. Lisäksi päärakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 240 neliötä tai 80 prosenttia rakennuspaikan kokonaiskerrosalasta. Kaavassa myös määrätään, että mitä suurempi rakennus on, sitä kauempana sen tulee sijaita rantaviivasta.

Hallinto-oikeus toteaa perusteluissaan, että kaavamerkinnät ja -määräykset varmistavat sen, että suurimmallakin kaavan sallimalla rakennusoikeudella rakentaminen sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön.

Ely-keskus nosti valituksessaan esille myös, että omakotitaloa kooltaan ja varustetasoltaan vastaavilla rakennuksilla voidaan tavoitella mahdollisuutta ympärivuotiseen asumiseen kaava-alueella. Hallinto-oikeus toteaa, että sillä ei ole kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa merkitystä, soveltuisiko kaavamääräysten mukaan rakennettu loma-asunto mahdollisesti vakituiseen asumiseen.

Kaupunki suunnittelee kylätonttien yhteismarkkinointia

Valtaosa rantaosayleiskaavan uusista rakennuspaikoista on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Joukossa on vain muutama kaupungin omistama tontti. Suurin osa tonteista on kaavoitettu vapaa-ajan asunnoille ja uudet rakennuspaikat sijaitsevat ympäri Orivettä.

Valitukset eivät kohdistuneet ranta-alueiden ulkopuolisiin kyläkaavoihin, joten rantaosayleiskaava on jo tullut niiden osalta voimaan. Kaupunki on kartoittamassa yksityisten maanomistajien myyntihalukkuutta ja suunnittelee kylillä sijaitsevien tonttien yhteismarkkinointia.

Jos maanomistajat laittavat rakennuspaikkojaan myyntiin, kaupunki voi markkinoida tontteja omilla verkkosivuillaan ja erillisillä markkinointikampanjoilla. Kaupunki ei kuitenkaan osallistu myyntiin tai toimi tonttien välittäjänä. Kun koko rantaosayleiskaava saa lainvoiman, yhteismarkkinointia voidaan mahdollisesti toteuttaa myös rantatonttien osalta.

Yhteismarkkinointia ideoidaan tammikuussa järjestettävissä kolmessa kylien kumppanuuspöytä -tapahtumassa. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa Teams-yhteydellä 11.1.2022 (Siitama, Naappila-Suomasema), 13.1.2022 (Päilahti-Pitkäjärvi, Talviainen) ja 18.1.2022 (Eräjärvi, Längelmäki, Västilä) alkaen klo 17.30.