Oriveden talousarvio alijäämäinen, mutta asukkaiden palvelutaso säilyy – tulevina vuosina investoidaan koulun laajentamiseen

Oriveden kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 13.11. vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024−2026 taloussuunnitelman. Kaupunginvaltuusto kokoontuu talousarviokokoukseen 27. marraskuuta.

Ensi vuoden talousarviosta on muodostumassa 2,84 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan Orivedelle on tiedossa alijäämäisiä tuloksia myös tulevina vuosina.

– Aloitamme ensi vuonna toiminnan ja talouden kehittämistoimenpiteet, sanoo Oriveden kaupungin talous- ja hallintojohtaja Marjatta Lilja.

Lainakanta kasvaa

Toiminnasta saatavien tuottojen ja toimintakulujen erotuksena muodostuu vuoden 2024 talousarvioon vuosikatetta 0,58 miljoonaa euroa. Menojen kasvun vuoksi vuosikatteen määrä laskee merkittävästi edellisvuoteen verrattuna, ja se kattaa ainoastaan 16,6 % poistoista. Vuosittaiset lainanlyhennykset ovat noin 2,9 miljoonaa euroa vuosikatetta suuremmat.

Toimintatuotot ovat 10,92 miljoonaa euroa, jossa on 1,7 prosenttia vähennystä edelliseen vuoteen. Toimintakulut ovat 35,92 miljoonaa euroa. Kulut lisääntyvät edellisvuodesta 6,2 prosenttia. Merkittävimmät lisäykset ovat henkilöstökuluissa sekä vuokrissa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotuksesta muodostuva toimintakate on 24,96 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvaa edellisvuodesta 10,1 prosenttia.

Koska tulorahoituksen kautta investointeihin ja lainanlyhennyksiin jää katetta vain vähän, joutuu kaupunki ottamaan uutta lainaa ensi vuonna 7 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna 8 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 yhdeksän miljoonaa euroa. Lainakanta asukasta kohden tulee vuonna 2024 olemaan 2 219 euroa (kuluvana vuonna 1 814 euroa).

Oriveden kaupungin taseessa on vuoden 2022 tilinpäätöksen jälkeen ylijäämää 7,1 miljoonaa euroa. Kaupungin vuoden 2023 tilinpäätösennakon on lokakuun tilanteen perusteella arvioitu olevan puoli miljoonaa euroa positiivinen, joten taseylijäämää jäisi taloussuunnitelmakaudelle noin 7,6 miljoonaa euroa. Vuoteen 2026 yltävässä taloussuunnitelmassa alijäämää kertyy hiukan taseessa olevaa puskuria enemmän, 7,7 miljoonaa.

Verotuloissa ei merkittävää muutosta

Kaupungin tuloveroperuste laski hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen 9,36 prosenttiin. Tuloverolain mukaan vuoden 2024 tuloveroprosentti määritellään prosentin kymmenyksen tarkkuudella, joten Oriveden tuloveroprosentti on ensi vuonna 9,40.

Kaupunginvaltuuston aiemmin vahvistamat kiinteistöveroprosentit säilyvät kuluvan vuoden tasolla: vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistövero on 0,60 prosenttia, muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on 1,45 prosenttia ja rakentamatonta rakennuspaikkaa verotetaan kolmella prosentilla.

Petteri Orpon budjettiriihen linjauksiin kuuluu yleisen kiinteistöveron maapohjan prosenttiosuuden korottaminen 1,40:een. Lakimuutosta ei ole vielä vahvistettu. Näillä perusteilla verotuloja arvioidaan Orivedellä kertyvän ensi vuonna 20,7 miljoonaa euroa (vähennystä edellisvuoteen yksi prosentti).

Ensi vuonna kunnostetaan uimahalli, seuraavina vuosina laajennetaan koulua

Nettoinvestoinnit vuonna 2024 ovat 4,03 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä investointikohteita ovat uimahallin pesu- ja pukutilojen kunnostus sekä kunnallistekniikan korjauskohteet.

Taloussuunnitelmakaudella suurimpia investointihankkeita ovat Rovastinkankaan koulun laajennus ja Mattilanniityn asuinalueen toisen vaiheen kunnallistekniikan rakentaminen.

Rovastinkankaan koulun laajentaminen on hankesuunnitteluvaiheessa. Laajennusosa on tarkoitus rakentaa vuosina 2025–2026. Hankkeen kokonaiskustannusarvio ilman irtaimen omaisuuden hankintoja on 7,25 miljoonaa euroa.

– Koulun laajentaminen on Orivedelle tärkeä hanke, ja samalla saamme kaupunkiin lisää liikuntatiloja, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen tärkeää

Vaikka tulevien vuosien talousnäkymät ovat Orivedellä pakkasen puolella, ei asukkaiden palvelutasoon ole suunnitteilla heikennyksiä.

– Tulevina vuosina haluamme vahvistaa asukkaidemme hyvinvoinnin edistämistä. Siihen tähtää muun muassa kaupungin organisaatiouudistus, Kuusisto kertoo.

Vuoden 2024 alusta tulee voimaan kaupungin uusi organisaatio, joka rakentuu viidestä palvelualueesta: kaupunkikehityspalvelualue, konsernipalvelualue, kasvatus- ja opetuspalvelualue, hyvinvointi- ja elämänlaatupalvelualue sekä tekniikka- ja ympäristöpalvelualue.

Hyvinvointi- ja elämänlaatupalvelut on uusi alue, johon keskitetään asukkaiden vapaa-aikaan liittyvät palvelut: kirjasto- ja kulttuuripalvelut, kansalaisopiston palvelut sekä nuoriso- ja liikuntapalvelut. Palvelualueelle siirtyvät myös tällä hetkellä kaupunginhallituksen alaisuudessa olevat työllisyys- ja maahanmuuttopalvelut.

Hyvinvointi- ja elämänlaatupalveluissa koordinoidaan ensi vuoden alusta alkaen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, joka on yksi kuntien merkittävimmistä tehtävistä.

– Oriveden kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on valtakunnallisella tasolla palkittua, Kuusisto sanoo. – Haluamme edelleen vahvistaa ja kehittää keinoja, joilla saamme asukkaamme voimaan hyvin.

Talous- ja hallintojohtaja Marjatta Lilja nostaa esille myös kaupungin digikehittämisen, jota tehdään samassa tahdissa muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa. Varhaiskasvatuksessa otetaan ensi vuonna käyttöön seudullinen eVaka-järjestelmä, ja taloushallinnossa valmistaudutaan tietojärjestelmäuudistukseen.

Lisätiedot:

Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto, p. 050 401 5790, juha.kuusisto@orivesi.fi

Talous- ja hallintojohtaja Marjatta Lilja, p. 050 366 4444, marjatta.lilja@orivesi.fi