Tiedätkö kotisi radonpitoisuuden?

Tampereen kaupungin tiedote 26.11.2021
Tampereen kaupungin terveydensuojeluyksikkö muistuttaa, että radon tulee ottaa huomioon suunnittelussa, korjauksessa ja rakentamisessa.
Radon tulisi mitata uudessa rakennuksessa heti sen käyttöönoton jälkeen
Kaikkialla Suomessa on mahdollista mitata korkeita radonpitoisuuksia, joten asuinalueita ei tulisi enää jaotella erilaisiin radonriskialueisiin. Painopiste on radonturvallisessa rakentamisessa. Radonia esiintyy kaikkialla Suomessa ja Pirkanmaa kuuluu alueeseen, jolla on mitattu erittäin korkeita radon-pitoisuuksia ja kaikkialla edellytetään radonturvallista rakentamista.
Ympäristöministeriön suositus on, että rakennushankkeeseen ryhtyvä huolehtii sisäilman radonpitoisuuden mittauksesta rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Suositus koskee uusia asuinrakennuksia sekä työpaikkoja ja muita julkisia rakennuksia. Radonpitoisuutta ei voida tietää muutoin kuin mittaamalla.
Radonpitoisuus mitataan helposti radonmittauspurkilla
Radonmittaus voidaan tilata kaupallisilta toimijoilta, jotka tuottavat Säteilyturvakeskuksen hyväksymiä mittauksia tai Säteilyturvakeskuksesta.
Hengitysilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta lämmityskauden aikana.
Tavallisessa asunnossa mitataan kahdella mittauspurkilla, joista toinen sijoitetaan olohuoneeseen ja toinen makuhuoneeseen. Näissä huoneissa oleskellaan tyypillisesti eniten, joten niistä saatavat tulokset kuvaavat parhaiten asukkaiden altistumista. Jos jossain muussa tilassa vietetään enemmän aikaa, kannattaa mittauspurkki luonnollisesti sijoittaa sinne.
Jos asunnossa on kaksi kerrosta, tulee molemmat kerrokset mitata. Pieni (<100 m2) asunto voidaan mitata yhdellä radonpurkilla, jos kerroksia on vain yksi ja asunnon perustukset ja ilmanvaihto on jokaisessa asuinhuoneessa samanlaiset. Tämän jälkeen purkit toimitetaan mittauspalvelun tarjoajalle analysoitavaksi. Pientalossa radonmittaus maksaa noin 100 €.
Helpointa radonhaittoja on torjua talon rakennusvaiheessa, jolloin tulee varmistaa, että alapohja on tiivis ja tarvittavat radonputkistot on asennettu. Rakennuksen valmistuttua radontorjunnan onnistuminen voidaan todentaa mittaamalla.
Vanhoissa rakennuksissa radonin torjuntakeinoja ovat muun muassa rakenteiden tiivistykset, ilmanvaihdon säätäminen ja tehostaminen, radonimurin ja kaivojen asentaminen sekä porakaivojen veden ilmastus/suodatus.
Kuinka usein radon on mitattava?
Keskimääräinen radonpitoisuus voi muuttua kiinteistössä monista syistä. STUK suosittelee, että sisäilman radonmittaus toistettaisiin asunnoissa, työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa kymmenen vuoden välein, jos aiempi radonpitoisuus on ollut suurempi kuin 100 Bq/m³ tai jos radonpitoisuuden pieneneminen viitearvoa pienemmäksi on saatu aikaiseksi radonkorjauksella.
Radonmittaus tulisi tehdä viiden vuoden välein, jos viitearvoa pienempi pitoisuus on saatu aikaiseksi radonkorjauksella ja radonpitoisuus ennen korjausta on ollut suurempi kuin 1000 Bq/m³. Mittaus tulisi tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun rakennuksessa on tehty oleellisia, rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä rakennus- tai muutostöitä (esim. betonilaatan, salaojien tai ilmanvaihdon uusiminen).
Myös kiinteistön painesuhteet voivat muuttua esimerkiksi ikkunoiden vaihdon jälkeen: jos vanhojen ikkunoiden raoista tuli merkittävästi korvausilmaa, voi uusien, tiiviiden ikkunoiden takia tilan alipaine lisääntyä, ilmanvaihto heiketä ja radonpitoisuus merkittävästi suurentua.
Myös radontorjunnan toimivuutta tulisi tarkkailla. STUKin tiedossa on tapauksia, joissa radonimuri on rikkoutunut kenenkään sitä huomaamatta. Tämän seurauksena ihmisten radonaltistuminen on ollut yhtä korkealla tasolla kuin ennen radonkorjausta.
Linkkejä:
Mittauspurkkien tilaamisohjeet Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla
Lisätietoja radonista Tampereen kaupungin verkkosivuilla
Pientaloasuntojen radonpitoisuudet Suomen kunnissa (Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla)
Lisätietoja:
Tampereen kaupunki, Ympäristöterveys
Asumisterveyden puhelinneuvonta on maanantaista torstaihin klo 9.30 – 11.00 puh. 041 730 2286. Puhelinnumero palvelee koko valvonta-alueen kuntia (Tampere, Kangasala, Pälkäne, Orivesi Juupajoki, Valkeakoski, Akaa ja Urjala).