Oriveden järvet

Oriveden alueella on yli 300 yli hehtaarin kokoista järveä ja lampea. Valtaosa järvistä on alle 10 hehtaarin kokoisia. Suurimman osan vesipinta-alasta (133 km2) muodostaa Pirkanmaan maakuntajärvi Längelmävesi (jarviwiki.fi).

Oriveden kaupunki on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa (jarviwiki.fi). Seurantakohteita ovat Kirkkolahti ja Oriselkä (Tähtiniemen ranta). Levätilannetta seurataan kerran viikossa kesä-syyskuussa. Sinilevän määrä arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei levää) – 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Jos levää on runsaasti, pintavedestä otetaan näyte lajinmääritystä varten. Havainnoitsijoina toimivat ympäristö- ja terveysviranomaiset sekä yksityiset havainnoitsijat.

Oriveden järvien tilaa seurataan tarkkailusuunnitelman mukaisin säännöllisin tutkimuksin. Yhteensä 171 tarkkailun piiriin kuuluvaa järveä luokitellaan niiden laadullisten ominaisuuksien perusteella virkistyskäyttöluokkiin. Virkistyskäyttöarvoon vaikuttavat veden laatu, vesistön sijainti, rantojen laatu ja ranta-alueiden rakentaminen.

Oriveden alueen järvistä 22 järveä on virkistyskäyttöluokaltaan erinomaisia, 60 järveä hyviä, 52 järveä tyydyttäviä, 14 järveä välttäviä ja 9 järveä huonoja.

Valtakunnalliseen pintavesien tilan seurantaan (ymparisto.fi) kuuluvat Längelmävesi, Vesijärvi, Siikajärvi, Iso-Hanhijärvi, Iso-Löytäne ja Kalliojärvi. Seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää, ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet vesien tilaa.

Velvoitetarkkailuilla (ymparisto.fi) seurataan Längelmäveden, Orisselän, Kartiskajärven, Kailajärven, Eräjärven, Ala-Lylyjärven, Ala-Jalkajärven ja Peräjärven vesien tilaa. Tarkkailussa olevista järvistä otetaan vesinäytteiden lisäksi erilaisia biologisia näytteitä vesistön ekologisen tilan seurantaan. Tarkkailulla seurataan mm. järvien ja jokien pitkäaikaismuutoksia, maa- ja metsätalouden kuormitusta sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia. Velvoitetarkkailua toteuttavat toiminnanharjoittajat ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla.

Oriveden kaupunki on mukana Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) ylläpitämässä alueellisessa vesistökunnostajien verkostossa. KVVY:n ylläpitämään Vesien tila -palveluun on koottu seurantatietoa Oriveden vesistöjen vesien peruslaadusta, järvien rehevyystasosta ja happitilanteesta, soveltuvuudesta virkistyskäyttöön sekä vesien ekologisesta luokituksesta.

Oriveden virtavedet

Virtavedet eli joet, purot ja norot ovat välttämättömiä muutamien arvokalalajeiksi arvostettujen kalalajien lisääntymiselle sekä monille muille eliölajeille. Oriveden virtavesissä esiintyy taimenia, mutta useissa vesistöissä taimenkannat ovat heikkoja. Taimen elää 2 – 3 ensimmäistä elinvuottaan purossa tai joessa ja siirtyy sitten noin 25 cm:n pituisena järveen. Se nousee kutuvaellukselle puroon 5 – 6 -vuotiaana, jolloin se on 55 – 60 cm:n pituinen. Luontaisesti syntynyt taimen on kalastuslailla rauhoitettu 64o leveyspiirin eteläpuolella.

Virtavesien kunnostushankkeiden tavoitteena on parantaa taimenten lisääntymis- ja elinmahdollisuuksia. Oriveden alueella on mm. rakennettu kalaportaita nousuesteiden, kuten koskien ja rumpujen kohdalla, sekä rakennettu soraikkoja kutupaikoiksi ja taimenenpoikasten ja rapujen suojapaikoiksi Virtavesikunnostukset ovat luvanvaraista ja suunnitelmallista toimintaa. Tavallisesti vesistön tilan selvittämiseksi tehdään virtavesi-inventointi ja sähkökoekalastus, joiden perusteella kunnostustoimet suunnitellaan. Kunnostusten jälkeen seurataan, miten kunnostukset ovat vaikuttaneet vaelluskalakantojen ja muun vesistön eliöstön tilaan.

Oriveden pohjavesialueet

Orivedellä on viisi vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta: Hirtolahti, Oriveden keskusta, Karhunotko, Vatiharju ja Yröskangas.

Pohjavesivarantoja suojellaan toimintojen rajoittamisella, kieltämisellä ja luvanvaraisuudella pohjavesialueilla:

  • Oriveden kaupungin rakennusjärjestys
  • pohjaveden pilaamiskielto (YSL)
  • vedenottamon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL)
  • vesitaloushankkeiden luvanvaraisuus, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää (VL)
  • pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu sekä suojelusuunnitelma (laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä)

Oriveden pohjavesialueille on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Suunnitelmassa on tunnistettu pohjavesivarannoille riskiä aiheuttavat toiminnat sekä ohjataan pohjavesialueilla tapahtuvia toimintoja siten, ettei alueilla tapahdu tahallista tai tahatonta pohjavesialueiden pilaantumista, pohjaveden laadun heikkenemistä tai pohjavesipinnan muuttumista.

Ota yhteyttä


Marjo Saarinen

Ympäristöinsinööri

050 542 0514