Viemärilaitoksen toiminta sisältää laitoksen verkostoon liittyneiden kiinteistöjen jätevesien vastaanoton, johtamisen ja puhdistamisen ympäristölle vaarattomaan muotoon laitoksen taksojen mukaista korvausta vastaan.

Viemärilaitoksella on kaksi erillistä verkosto-osaa, joilla molemmilla on oma jätevedenpuhdistamo. Siirtoviemäri Juupajoelta on otettu käyttöön vuoden 2012 lopulla. Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus valmistui pääosin vuoden 2012 aikana.

Viemäriverkoston vaikutusalueella on noin 6 150 asukasta.

Jäteveden käsittely

Oriveden kaupungin jätevedet puhdistetaan Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla.
Jätevesien käsittelyjä tehostamalla Oriveden kaupunki on voinut vaikuttaa purkuvesistöjen tilan parantumiseen.

Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään myös Juupajoen kunnan jätevedet ja Ponsan vesiosuuskunnan jätevedet.

Tähtiniemen jätevedenpuhdistamo, vuosiyhteenveto 2019 (KVVY Tutkimus Oy) (pdf-tiedosto)
Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailu 2018-2019, yhteenveto (KVVY Tutkimus Oy) (pdf-tiedosto)

Jäteveden käsittely viemäriverkoston ulkopuolella

Toimiva jätevesijärjestelmä estää lähiympäristön, kuten pohjaveden ja kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet lisäävät omalta osaltaan vesien kuormitusta ja varsinkin pienet järvet rehevöityvät helposti.

Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulain 154 – 158 ja 238 §:t ja asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Laissa ja asetuksessa ei määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa, vaan niissä määritellään taso, kuinka paljon järjestelmän tulee jätevettä puhdistaa.

Jos kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella tai alle 100 metrin etäisyydellä vesistöstä, jätevesijärjestelmä tulee saneerata asianmukaiseen kuntoon 31.10.2019 mennessä, mikäli vanha järjestelmä ei täytä vaatimuksia. Erityistapauksissa kiinteistölle voidaan myöntää lisäaikaa. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä vesikäymäläjätevedet on johdettava yleensä umpisäiliöön.

Muilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee kunnostaa siinä vaiheessa, kun kiinteistölle tehdään muu remontti, kuten vesikäymälän rakentaminen tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö.

Jätevesien käsittelyvaatimukset eivät koske niitä kiinteistöjä, joissa kiinteistöllä vakinaisesti asuva haltija tai haltijat ovat syntyneet ennen 9.3.1943, jos kiinteistön jätevesistä ei aiheudu haittaa.

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä tulee olla kaikilla kiinteistöillä kirjallisena, ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Samoin käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla.

Suositeltavat jätevesien käsittelyjärjestelmät

Vaikka lainsäädäntö ei pakottaisi tekemään kunnostuksia jätevesijärjestelmään, jokainen asukas haluaa pitää lähiympäristönsä pohjavedet ja järvet puhtaina. Seuraavassa on ohjeita jätevesien käsittelystä.

Jos kiinteistöllä on vesikäymälä, ei pelkkä sakokaivokäsittely riitä, vaan saostuskaivojen perässä täytyy olla vähintään jokin maaperäkäsittely. Suurella osalla vapaa-ajan asunnoista jätevesiksi syntyy pelkkiä pesuvesiä niin vähän, että niille käsittelyksi riittää jätevesien imeytys maaperään.

Markkinoilla on hyvin monenlaisia puhdistamoita. Päävaihtoehdot ovat umpisäiliö (WC-vesille), maasuodattamo, maahanimeyttämö tai laitepuhdistamo. Käymälävaihtoehtoja ovat kuivakäymälä, vähävetinen vesikäymälä ja tavallinen vesikäymälä. Nykyisin on saatavana myös sisäkuivakäymälöitä. Jätevesijärjestelmän uusiminen tai kunnostaminen tulee tehdä asiantuntevan suunnittelijan laatiman suunnitelman mukaisesti. Suunnittelijan tulee käydä kiinteistöllä ja auttaa valitsemaan kiinteistölle sopivin järjestelmä. Myös yhteisen puhdistusjärjestelmän rakentaminen naapureiden kanssa on mahdollista. Suunnitelma toimitetaan kaupungin rakennusvalvontaan toimenpideilmoituksen liitteenä. Ilmoituslomake on alempana olevassa linkkiluettelossa.

Nykyisen jätevesijärjestelmän toimivuutta voit arvioida itse järjestelmän iän, kunnon, toimivuuden sekä ympäristössä näkyvien vaikutusten perusteella. Kunnostustarpeen arvioinnin voit teettää suunnittelijalla ja siihen antavat neuvoja myös kaupungin viranhaltijat.

Ympäristön ja terveyden kannalta paras ja usein myös taloudellisin ja huolettomin ratkaisu on käsitellä käymälä- ja pesuvedet eri järjestelmissä. Pääosa rehevöittävistä ravinteista on virtsassa ja mahdolliset terveydelle haitalliset mikrobit ovat kiinteissä ulosteissa. Siksi niitä ei kannata sekoittaa vähemmän haitallisiin pesuvesiin.

Toimiakseen hyvin jätevesijärjestelmä tarvitsee tarkkailua ja huoltoa. Jätevesijärjestelmällä tulee olla käyttö- ja huolto-ohjeet, joiden mukaisesti huoltotoimet tehdään. Kaikki tehdyt toimet ja havainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Lomake on alempana olevassa linkkiluettelossa. Järjestelmän toimivuutta voi tarkkailla sekä aistinvaraisesti että laboratoriossa tutkittavilla vesianalyyseillä.

Mikä ei kuulu viemäriin

Viemäriin joutuvat vieraat aineet ja esineet voivat aiheuttaa tukkeutumia tai jopa viemäritulvia niin kiinteistön omissa putkistoissa kuin yleisessä viemäriverkossakin. Viemäreiden tukkeutumiset sekä kiinteiden jätteiden poistaminen jätevedenpuhdistamoilla aiheuttavat kaupungille tuntuvia kustannuksia vuosittain.

Alla on listattu viemärilaitosta haittaavia aineita, joiden laskeminen viemäriin on kielletty:

Eloperäiset jätteet, kuten:
• ruoantähteet
• perunan- tai hedelmien kuoret
• kahvinporot

Tukkivat, sakkautuvat tai kiinteät jätteet, kuten:
• tupakan tumpit
• käsipyyhepaperi
• tekstiilit
• vanupuikot, vaipat, terveyssiteet, pikkuhousunsuojat tai muut hygieniatuotteet
• kondomit
• tulitikut
• hiekka
• rakennusjäte
• rasvat tai öljyt

Ongelmajätteet, kuten:
• bensiini tai tärpätti
• maalit
• lääkkeet

Ota yhteyttä


Markku Suhonen

Puhdistamonhoitaja

050 526 4220